Tunturissa 14.4.2007 paikkeilla

Lähdimme Panun kanssa käymään Inarissa 14.4.2007 viimeisille kevätlumille. Täällä etelässä ruoho alkoi jo kasvaa, mutta Oulusta alkaen maassa oli vielä lunta. Tälle viikolle sattui juuri yhdelle päivälle sopiva erikoishalpa lento, jonka varaus sattui vielä usean päivän yrityksellä lopulta onnistumaan.

Alla mm Ivalojoki ja Ivalon kenttää. Pikkukuvassa Kaunispää.

Saimme kentällä allemme Kia Ceraton ja ajelimme Ivaloon, jossa ostin moottorikelkkaan tuoreöljyä ja hieman hartsua kahdelle miehelle muutamaksi päiväksi.

Nellimissä majoittauduimme erähotelliin. Paikka on muuten rauhallinen, mutta nyt ikkkunan alla oli 37 huskya nuorten ranskalaisten ollessa lähdössä seuraavana päivänä viikoksi Inarinjärvelle valjakkoineen. Koirien innostuessa ulvomaan oli meteli melkoinen.

Kävimme illalla kävellen Nili-Aitan kahvilassa oluella, jossa Gauriloffin Kosti onnistui jujuttaa tarjoamaan 2,5 euron oluen itselleen lupaamalla kunnon jutun jos saa kurkkunsa kostutettua. Juttuja tuli sitten kyllä useita. Muutama painokelvotonkin. Kosti on 165 senttinen koltta Nilijärveltä, mutta oli aikanaan asunut Järvenpäässä bensamyyjänä siihen aikaan 60-luvulla kun Kirka oli nuorisoidoli.

Seuraavan päivän kyläkokous Tsarmijärven kalatutkimuslaitoksen lakkauttamishankkeesta herätti keskustelua jonkinverran. Kylä menettää monta työpaikkaa jos Mustiossa oleva yksikkö suljetaan.

Aamiaisen jälkeen vuokrasimme Lappalaisen Joukolta moottorikelkan ja lähdimme ajelemaan järvelle kohti Tiasniemeä. Tarkoitus oli käydä 40 km päässä Kessivuonossa Laklemijärvien ja Majavajärven kautta, mutta reittiä ei oltu ajettu pitkiin aikoihin ja keli alkoi upottaa.

Suoja oli ajanut Inarinjärvelle paikoitellen puolisen metriä vettä ja metsässä pälvissä oli päänkokoisia kiviä. Kevään tulo teki reitistä vaarallisen ja tyydyimme ajelemaan Kaamasnuorasta Lusmasaaren yli ja Paksuvuonon poikki Tiaiseen ja käänsin järven toisella puolella vuonon pohjukassa takaisin. Puolisen tankkia polttoainetta kuitenkin meni tälläkin matkalla.

Ajelimme vielä Sarmivuonoon Sieksvuonosta kannaksen yli ja olimme ajamassa Nanguvuonoa kohti kun pysähdyin taas kerran kuvailemaan ja verryttelemään. Vahingossa panin kypärän kelkan tankin päälle jolloin se painoi pysäytysnappia ja kelkka sammui eikä suostunut millään starttaamaan. Olimme n 30 km Nellimistä järvellä eli kaukana erämaassa.

Mökkejä Inarinjärvellä ei itäpuolella juurikaan ole. Muutama Nellimissä ja lähempänä Ivaloa mm Nanguniemessä Loirin ym mökkejä. 

Soittelin Joukolta ohjeita ja aikani kuluksi purin pysäytysnapin kun epäilin siinä olevan virtakatkoksen. Muutama pikkukuula ja jousi hukkui, mutta nappi alkoi yhdistää. Kun kiersin virran päälle alkoi kone käsinarusta nykiessä lupailemaan ja lopulta käynnistyi. Mahdollisesti laturi oli viallinen ja akku loppui matkalla.

Maisemat olivat avarat. Välillä ei vastarantaa erottanut. Tankkasin kelkan Nili-aitassa ja jätin öljyn kelkan päälle kun Jouko oli järvellä.

Iltapäivä meni saunaa lämmitellessä ja pälvessä tervastulilla aurinkoa ottaen. Järvellä oli 50 senttiä vettä ja pilkkiminen ei onnistunut. Saunassa aika kuitenkin kului kun paistoi välillä makkaraa nuotiolla.

Lauantaina oli ollut puolipilvistä, mutta nyt sunnuntai-illalla auringonlasku oli komea Inarinjärven taakse erämaassa.

Aamulla laitoimme taas kiukaan palamaan ja Panu  poltteli puita kun pakkasin varusteet. Pääsimme hyvin päätielle vaikka välillä tie oli hyvin kelirikkoinen ja mäet jyrkkiä ja liukkaita.

Kävimme Ivalossa grillillä syömässä ja ostamassa Kiehisestä veneilykartan sekä Inarilaisesta Petronellan kertomuksen ja ajelimme Saariselälle. Majoittauduimme Panimoon. 48 euroa huone.

Sieltä ajoimme auringonpaisteessa Kiilopäälle, jossa oli komeammat maisemat jo heti ladulle lähdettäessä. Kiilopään eräkeskushan  on rakennettu korkealle tunturiin. Hirsimökkejä oli tullut tien varteen lisää, mutta Laatumaan tontit aiemmin tien varressa eivät ole ilmeisesti juurikaan menneet kaupaksi.

Hiihdimme ylös tunturia kohti Luulammmen majaa kun puolivälissä Panun sauva katkesi ja piti laskea alas takaisin.

Onneksi ei katkennut tunturin toisella puolella.

Söimme ravintolassa lohileivän ja pari sämpylää ja palasimme Saariselälle. Illalla Panu halusi vielä ajelemaan auringonlaskussa ja kävimme Ivalossa ja Inarissa katsomassa satamaa, Kultahovia ja Siidaa.

Aamulla heräsin aikaisemmin ja kävin yksinäni hiihtämässä Vahtamapäällä n 11 km lenkin. Aamulla sai hiihtää yksin ja pakkasessa hankikanto oli kova. Ylhäällä hiihdin ladulta tunturiin katselemaan maisemia.. Hanki kantoi suksia, mutta sauvojen kanssa oli ongelmia.

Takaisin tullessa vastaan tuli paljon hiihtäjiä kun ilma oli kaunis.

Palattuani ehdimme vielä Panimon aamiaiselle vaikka tyttö alkoi liki heti keräillä murkinoita jääkaappiin. Joimme kahvit terassilla ja juttelimme erään lumikenkäilijän kanssa.  Kun lähimaastot olivat liian jyrkiä Panun hiihtotaidoille, ehdotti tämä meille Luttomajalla käyntiä. Latu kulkee Luton alkuhaaraa pitkin ja isoja korkeuseroja ei ole.

Ostimme Partioaitasta Panulle huippukalliit sauvat ja lähdimme hiihtämään alas jokilaaksoon.

Panu hiihteli edellä ja parin tunnin päästä olimme Luttomajalla, jossa joimme joesta pahimpaan janoomme.

Hiihtäjiä oli ladulla kohtalaisesti, joskin osa jatkoi pohjoisen laduille mm Lintu-Anttiin Kuukkelilammelle ym.

Takaisintulo teki jo tiukempaa kun suoja pehmensi hangen pinnan. Hiihtomatkaksi tuli n 25 km ja kun kuukauteen ei oltu hiihdetty se tuntui jäsenissä. Kävimme rinneravintolassa syömässä ja menimme Kylpylään uimaan hiihdon hiet pois.

Kylpylää oli kehitetty ja remonttia tehtiin edelleen.

Sok oli ostanut koko ketjun ja hinnat olivat halventuneet olennaisesti. 

Toisaalta myös Riekkolinna oli myyty uudelle omistajalle ja huonehinta oli noussut 70 eurosta 270 euroon yöltä.

 Käytyämme vielä kerran Kuukkelissa ostamassa juotavaa kävimme tankkaamassa auton Ivalossa ja ajoimme kentälle. Söin viimeiset rieskat pois ja siirryimme kiinalaispariskunnan taakse jonottamaan varttitunniksi odottamaan näiden lähtöselvityksen loppumista. Jonoon tuli paljon nuoria miehiä Kauniaisista, jotka olivat edelleen juhlatuulella vahvasta viinanhajusta ja mekotuksesta päätellen.

Alla poro lentokentällä. Native.

Lento meni hyvin ja ajelin Röykän kautta Karkkilaan. Nummelassa kaikki paikat olivat kymmeneltä  kiinni ja piti hakea olutravintolasta juotavaa. Erikoinen nukkumalähiö.

Kotona olimme yhdeltätoista illalla.

Tätä kirjoittaessani koira söi taas rillit.