Pariisissa 13-15.10.2008
Näitä kuvia ei saa paikalleen Explorerilla millään! Firefoxilla menevät ihan kohdalleen.
Pitänee tehdä uudelleen koko sivu
Lähdimme Panun kanssa syyslomalla käymään Pariisissa kun Blue1 antoi kesällä vahingonkorvaukseksi sopivat voucherit, joiden arvo riitti juuri lentomatkoihin. Majoittauduimme isoimman rautatieaseman Gare de Nordin vieressä olevan pikkukadun Rue de Duncerquen varren hotelli Prelude Gare de Nordiin. Kaksi yötä kahdelta 176 euroa. Matkan kokonaishinnaksi tuli junalippuineen siten n 240 euroa ilman aterioita.
Ylen sunnuntaiuutisten mukaan Pariisissa oli 10 astetta ja olin ottanut lämpimän takin mukaan. Ylen säätiedot olivat taas tältäkin osin vajavaiset. Lämpöä oli 23 astetta ja takki koko ajan olalla ja paita märkänä.
Kävin suihkussa ja lähdimme syömään juuri yläpuolella olevalle Montemartelle. Sacre Coeurin basilika oli kohdalla ja kiipesimme puuskuttaen Pariisin ainoalle kyläkukkulalle Jeesuksen Pyhän Sydämen kirkon pihalle.
Pitkillä rappusilla oli paikallinen kitarakonsertti ja paljon nuorta kansaa kuuntelemassa. Claptonia soitettiin.
Näköala basilikan portailta on kaupungin parhaita.
Sacre Coeurissa oli menossa jumalanpalvelus, jota istuimme kuuntelemaan. Basilikan perustivat aikanaan kaksi katolista liikemiestä, jotka olivat luvanneet Jumalalle, että mikäli Ranska pelastuu Otto Bismarkin valloitukselta he rakentavat Pariisiin kirkon kiitokseksi. Rakentaminen alkoikin sodan 1870 jälkeen kun Pariisi selvisi pitkästä saksalaisten piirityksestä.
Kävelimme Montemarten toiselle reunalle Place de Tertrelle, joka on eräänlainen kylätori täynnä ulkoilmaravintoloita ja taiteilijoita.
Panua huvitti énglantilaisten taiteilijoiden jankuttava torailu.
Kukkulalta laskeuduimme Pigalleen ja kävimme syömässä Punaisen Myllyn lähistöllä. Pitihän se tietysti käydä katsomassa, mutta paikka on suomalaiselle liian hieno ja vaatii varauksen sekä massia.
Näissä paikallisissa suomalaisissa vatteissa kannattaa Pariisissa laittaa aina purkki jalkojen juureen kun istuu puistoon. Näytti samanasuisille kannattavan. Punaisen Myllyn alueelle vaikutti keskittyneen suuri osa kaupungin tyttökaupasta.
9 kilometriä kävelyä Pariisin kaduilla uuvutti jalat.
Katselimme illalla ranskalaisen elokuvan maalle joutuvasta pikkupojasta. Tekstityksen saa päälle sivulta 888,
Aamianen oli pikkuhotellille tyypillinen: kahvia, juustoa ja croissantteja myslin kera.
Lähdimme metrolla Parce de Viletteen, tiedekeskukseen, jossa piti olla nähtävänä mm Ariane-raketti,
Avaruusosastolla oli yksi Mirage IV ilman aseistusta. 2,2 Machia. Lentokorkeus 18 km. Kaksi suihkumoottoria lykkää konetta 7 tonnilla kumpikin. Yhtä ruma sotakone kuin edesmennyt Draken. Muuten keskus oli tarkoitettu nuoremmalle väelle erilaisine koelaitteineen. Keskus on 3 ha laajuudeltaan ja rakennettu entiselle teurastamoalueelle. Näyttelyhalli oli valtava ja sitä kiersi arkkitehdin suunnittelema vallihauta, jossa oli ranskalainen 50-luvun sukellusvene L´Argonaute. Ruma kuin mikä ja vallihauta täynnä vihreää limaa.
Ajelimme metrolla takaisin Stalingradin asemalle ja vaihdoimme linjaan 7, jolla siirryimme Cimetiere Pere Lacheisen hautausmaalle. En löytänyt 1971 kuolleen Jim Morrisonin hautaa kartasta ja sitkeästä etsinnästä huolimatta.
Hautausmaalle on haudattu Pariisin kuuluisuuksia ja karttaan on merkitty hautapaikat. Muuten hautausmaa on vaikuttava osoitus rikkaiden ranskalaisten kauneudenkaipuusta. Joka perheellä oli oma rakennus.
Rakennelmien keskellä aika pysähtyy odottamaan ikuisuutta.
Seuraavaksi tutustuimme maallisempiin eli La Fayetten tavarataloihin. Kuusi Art Deco-tyylin rakennuksen kerrosta oli täynnä naisten muotia eri muotitalojen osastoittain. Ihmettelimme kun miehille ei ollut kuin joku talvitakki koko kompleksissa.
Vasta kadulla huomasimme että vieressä on miehille oma rakennus " Pour Hommes", jossa kolmessa kerroksessa oli todella kalliita vaatteita vaativaan makuun. Lisäksi talossa oli huumaavan hajuinen herkkumyymälä.
Katselimme takkeja hintaluokassa 800-1.200 euroa. Päätimme ostaa takin Lempäälän navetasta eli " Kuljun Kartanosta" (60 €)
Kävimme kuitenkin kattokerroksessa syömässä mm lohta " Troute Arc Con Ciel" ja sinisimpukoita pastalla punaviinin kera. Jälkiruoaksi melonijäätelöä.
Alla ravintolan ikkunasta näkyvä oopperatalo Opera de Paris Garnier.
Keskustan kaduilla eksyimme liian kalliille ostosalueelle ja oli palattava samoja jälkiä takaisin. Ostin lähikaupasta pullon kuohuviiniä janoon ja menimme nukkumaan aikaisin. 10 km kävelyä mittariin.
Yöllä heräsin siihen että joku oli tullut kapakasta ja sammunut televisio päällä. Viideltä televisio vaimeni ja alhaalla alkoivat kaivaa katua auki. Miljoonakaupungissa riittää hälinää, mutta onneksi olimme Pariisin kattojen tasalla.
Niukan aamiaisen jälkeen, croissantteja ja teetä, lähdimme Saint Chapelleen, joka viimeksi jäi näkemättä. Jonotus
Jonotus
kesti puolisen tuntia. Jono johtuu oikeustalon metallinpaljastimesta ja suurin osa oli oikeustalon istuntoihin jonottavia.
Itse kappeli on kristikunnan suurimpia ihmeitä. Eteerinen korkea pyhäkkö, jonka Ludvig Pyhä rakensi 1248 Konstantinopolin keisarilta ostamansa Jeesuksen orjantappurakruunun ja ristinkappaleen säilytyspaikaksi.
Lasimaalauksia on 86 raamatun aiheista ja kappelin tunnelma on harras.
Palatessa poikkesimme taas kukkaistorille Marche de Fleursille, mutta ostokset jäivät taas tekemättä. Palailimme Gare de Nordin asemalle ja kävimme viereisessä hampurilaispaikassa syömässä.
Tungos oli valtava ja ranskattarien tapa tilata todella aikaavievä.
Juna CDG Roissyn kentälle lähtee raiteelta 43 ja maksoi kahdelta 16.30 €. Lippuautomaatti hyväksyi täällä jopa suomalaisen Visan. CDG 2 asemalta siirryimme kuljettamattomaan Shuttle-junaan, joka kiertää kentän kuutta terminaalia. Kenttä on maailman kuudenneksi vilkkain. Muut lienevät Singapore ja uuden mantereen isot solmukentät.
Blue1:n lennot lähtevät terminaali 1:stä hallista 4 portilta 73. Ostin tuliaisiksi pullon ranskalaista saframiginiä ja luin odotellessa kenttälehden uuden Pariisissa asuvan Bond-tytön ukrainalaisen Olga Kurylenkon riipaisevan ranskankielisen haastattelun.
1979 syntynyt Olga korosti sisäistä kauneuttaan ja äitinsä antamaa tanssitaustaa. Googlettamalla Olgan nimen löytyy kyllä ihan muuta.
Koneessa oli kylmä, mutta sain viiman vähenemään kun tungin Iltiksen urheilusivut vuotavaan reikään.
Matka jäi halvaksi ja suhteessa isoin kulu tuli auton seisottamisesta Vantaan kentällä 38 euroa.
Vaikka Pariisissa paistoi syysaurinko niin vastaavasti täällä satoi.
|