Hetta-Pallas

Timon ja Tuomon kanssa 25.6-2.7 2007

Ounas-Pallas-vaelluksella (51 km)

lumikeroa.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Timo hankki liput Blue1:lle (143 €) ja lähdin aamulla 25.6 kahden

aikaan yöllä Nummelle Lundellin Tuomolle, jossa Timo ja Tuomo

jo odottivatkin. Ajelimme Timon autolla Seutulaan ja saimme

jo ennen neljää kuulla että lento oli peruutettu henkilökunnan

sairastumisen vuoksi. Ruotsalaisilla työmoraali ei ole enää

suomalaisten tasolla. Seuraava lento lähti vasta kahdeksalta

ja odottelimme neljä tuntia SAS:n tarjoaman seitsemän

euron kahvilalipun voimalla.

Eskelisen bussi lähti Rovaniemeltä vasta puoliltapäivin,

joten ehdimme hyvin käydä linja-autoaseman vieressä

ruokabaarissa syömässä.

timo20jatuomo.jpg 

Tuomolla oli rinkassa mm perunoita, silliä ja

neljä pulloa konjakkia.

Eskelisen bussi ajoi nelisen tuntia Palojoensuuhun,

jossa kuski ja me jatkoimme toisella autolla Hettaan ja

toinen kuski vei tämän auton Tromssaan. Välillä

pysähdyttiin Lohinivassa. Kittilässä, Levillä, Jerishotellilla,

Muonion Alkossa jne.

Hetassa kävelimme rinnettä ylös Hetan Majataloon ja

majoittauduimme kolmen hengen huoneeseen. Tilaa oli.

hetan20majatalo.jpg 

Kävimme kävellen tutustumassa luontokeskukseeen ja

saimme varaustupien avaimet. Kävimme Hetan Aitassa,

josta saimme  Mustavaaran metsäautotien puomin avaimen ( 8 euroa) ja tilasimme

Niemelän taksin viemään meidät aamulla erämaahan.

Kävimme syömässä Hotelli Hetassa Ricotta tryffelipastaa,

broileria sekä kermassa haudutettua leipäjuustoa

valkosuklaajäädykkeellä Jacobs Creek Cardonneyn ja kahvin kera.

hot20hetta.jpg 

Illallinen 76 € oli pitkä ja herkullinen.

Kävimme illalla majatalon saunassa ja nautimme iltamyssynä

skottiviskiä ja jääkäriteetä.

Uni tuli yöllä nopeasti kun edellisyönä ei juuri ollut nukuttu.

Herätyshän oli ollut aamulla jo puoli kahdelta.

Aamiaisella katse kiintyi majatalon liuskekivitakkaan,

jossa liuskeet olivat poikkeuksellisesti pystyssä.

takka2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taksimersu toi meidät Mustavaaran metsäautotietä

Ounasjärven ympäri Pyhäkeron juurelle ja kävelimme

puolisen tuntia Pyhäkeron autiotuvalle. Tuvalla oli punapukuinen hieman

vanhempi nainen joka sanoi saaneensa jo tässä vaiheessa

tarpeekseen kun tunturi oli sumun peitossa ja hän ei

uskaltanut lähteä yksin kauemmas. Kyseli linja-autovuoroja

Hetasta etelään.

Nousu Pyhäkerolle oli pitkä, mutta maisemat ylhäältä

olivat avarat mm Hetan suuntaan. Keskellä rinnettä on

Pyhäjärvi, jonka lähellä palaneen matkailumajan jäännökset.

Alla kuva rinteestä Hetan suuntaan ja seuraava on ylempää.

hetta.jpg 

Kirkonkylä on tässä keskellä kuvassa Ounasjärven takana.

 

 

 

 

 

 

 

pyha.jpg

 

Ylhäällä tuuli ja laitoin päälle taukotakin, jolla tarkenikin

hyvin kulkea pitkää laskua alas Sioskuruun.

 

 

 

 

 

 

 

Tavoite lienee Pallas kuvan oikeassa yläkulmassa. 

pyhc3a4kerolta20etelc3a4c3a4n.jpg 

Tässä maisemaa Pyhäkerolta etelään.

Sioskurun autiotuvalla keitimme lounasta, mutta emme

jääneet yöksi kun olimme edellä aikataulusta ja varaus oli

vasta Hannunkurun tupaan.

Alla Sioskurun uusittu tupa.

 sioskurun20tupa.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

sioskuru.jpg

 

 Sioskurun  halkoliiteri

 

 

 

 

 

 

Seuraavassa Sioskurua hieman ylempää.

sioskurua.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sioskurun takana kuljettiin Siosvaaran kylkeä

Tappurin erotuspaikan ohi.

Tappurin autiotupa on keskellä alakuvaa, muttei

oikein erotu.

tappur.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ennen Hannunkurua on Pahakurun autiotupa,

jossa taisimme juoda kahvit.

Viitan mukaan Pallakselle on vielä 29 km eli pari

päivää jyrkkää nousua ja laskua. Pallastunturit näkyvät.

pahakuru.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hannunkurussa oli aivan uusi autiotupa ja saunakin

oli rakennettu uudempi.

ahannun.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vanha oli paremmalla paikalla toisen lammen kohdalla

rannassa, mutta suljettu.

Kävimme saunassa kuopiolaiseten poikien kanssa, jotka

olivat raahanneet saunalle asti patterin Karhua ja pullon

Saunalahtea. Tosin meilläkin oli Tuomon repussa

riittävästi konjakkia.  Vesi lammessa oli kylmää ja

pitkään emme uineet.

Varaustuvassa oli jopa peitteet patjojen lisäksi ja

kaikki  kalusteet juuri rakennusmiesten jäljiltä.

Viressä nukkui espoolainen pariskunta, joista vaimo

oli ensimmäisellä ja viimeisellä vaelluksellaan.

Seuraavana aamuna nukuimme pitkään, jotta

espoolaiset pääsivät edellemme ja keittelimme rauhassa aamiaista.

Tuvalta alkoi pian nousu Suastunturiin, joskin nousu

oli jo tuttua. Reittihän kulkee liki kaikkien tunturiketjun

huippujen ja kurujen kautta,

hannukurusta20ylc3b6s.jpg 

 

 

 

 

 

 

 

Suastunturia.

 suasvaara.jpg 

Suastunturin ja Lumikeron välillä on Suaskuru.

Lumikeron näkeminenkin alhaalta vie jo voimia.

 

 

lumikero.jpg 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

lumikeroa.jpg 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lumikeron jälkeen laskeudutaan Lumikuruun ja noustaan taas

Vuontiskerolle, josta näkyy Vuontisjärvi.

vuontv.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuontiskeron jälkeen on vielä yksi nousu jossa on

paliskuntien raja.

 

 Pallaksen tunturit alkavat näkyä edessä. pallasta.jpgpallas2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavan nousun jälkeen alkaa lasku Montellin majalle tunturien välissä.

montellin20maja.jpg 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kävimme majassa lepuuttamassa jalkoja hetken. Majaan mahtuu kolme nukkumaan.

Montell oli ylimetsänhoitajana täällä eläkkeellejäämiseensä 1930 saakka, mutta keskittyi leimausten sijasta pääasiassa hyönteisten keräilyyn.  Vietyään tuhatlukuisen kokoelman etelään mukanaan hän pääsi hyönteisopin intendentiksi Åbo Akademiin.

(arvio peräisin forsmestari A.E. Järvisen muistelmista)

nammalkuruun.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Majassa on ritsit kolmelle yöpyjälle.

Montellin majan jälkeen noustaan Pikkuvaaran yli Nammalkuruun.

 pallas2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nammalkurussa paistoi yöttömän yön aurinko pitkään ja

istuimme nuotiolla konjakkia maistellen. Aiemmin paikalla

ollut kotakahvila oli suljettu.

 hannukuru.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Edelliset kahvilanpitäjät ajoivat munkkitaikinan 15 km päästä

Kerässiepistä mönkijällä ja kyseessä lienee ollut enemmänkin

elämäntapa oleilla tunturissa.

Varaustupa oli myös uudenveroinen ja meidän kanssamme

yöpyi vain em. espoolaispari.

nammalkuruun.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

akero.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aamulla oli pilvisempää ja sateli välillä. Espoolaiset lähtivät

sateeseen ja me odottelimme kunnes se taukosi ja nousimme

Jäkäläkeron rinnettä ylös tunturiin.c3b6suas.jpg 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sen jälkeen noustiin vielä yhden vaaran yli Rihmakurunvaaran

kodalle, jossa pidimme taas taukoa.

atunturi.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viimein nousimme varsinaiselle Pallakselle. Nousu jatkui

useita kilometrejä ja kastuimme kun ylhäällä alkoi sataa jonkin verran. Sadeviitta kasteli paidan sisältään ja vaihdoin sen kertakäyttösadetakkiin ja otin märät sadelahkeet pois kun sade taukosi.

Ylhäällä tuuli tuo veden vaakasuoraan kuin paloletkulla.

 pallasta.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Sade alkoi uudelleen ja lopulta olin likomärkä.

Ylhäällä Taivaskeron vieressä tuuli ankarasti ja minulle tuli kiire kun

viima ja sade pyrkivät tuomaan vilun luihin ja ytimiin jollei liikkunut ripeästi.

Tuomolle alastulo oli hankalampaa kun lasku ottaa polviin nousua enemmän.

Lopulta olimme kuitenkin Pallas-hotellilla märkinä, mutta märkinä.

hot20pallas.jpg 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaihdoin hotellilla  kuivempaa ylle ja menimme

syömään lohikeittoa ja saaristolaisleipää. Jälkiruokana

lapinleipäjuustoa kahvin kera. (28,40)

Puhuimme tarjoilijan kanssa ilmoista ja maisemista ja tyttö

sanoi jotenkin arvoituksellisesti että jos jää tänne kuten hän, saa nauttia

kauniista maisemista joka päivä.

Lähdimme kuitenkin Leskisen Transitilla Muonioon

ostamaan lisää muonaa. Auto odotti meitä hotellin pihalla

avaimet virtalukossa.

Muonion jälkeen ajelimme Leskisten mökille Olostunturin

rinteeseen ja laitoimme saunan lämpiämään.

leskisen20mc3b620parempi.jpg 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kelomökki on huikealla paikalla tunturin kupeessa ja

näköala  Ounas- ja Pallastuntureille varmasti Suomen upeimpia.

 

aleskisen20mc3b6kki.jpg 

Ensimmäisenä yönä oli ongelmia hyttysistä, joita tuntui riittävän vaikka kuinka  läiskittiin. Timo pakeni saunan parvelle ja minä saunan sohvalle hyttystakki päässä.

Lauantaina kävimme ajelemassa. Kävimme 15 km Ruotsin puolella Muonionperässä tyhjentämässä rakkomme sekä  

Torassiepissä ja Raattamassa. Tie oli Ruotsissa huonompaa.

Kävimme Muonion kirkkomaalla tutustumassa sankarihautoihin.

Paljon oli Muonion miehiä kaatunut kummassakin sodassa.

raattamasta.jpg 

Raattamassa kävimme kyläkaupassa ja ajelimme

Ounasjokivartta kulkevaa tietä kymmenkunta kilometriä

jokea katseella etsien.

Kävimme kahvilla Raattaman takana Lomakyrossä Kyrön

kylässä Vuontisjärven rannalla, jonne laitettiin juuri

saostuskaivojen tilalle saostuskenttää Eu-määräyksien vuoksi.

Tuntui järjettömältä touhulta kun ympärillä oli asumatonta

erämaata päiväkaupalla kulkea. Emäntä kertoi että

EU- byrokraatit vaativat aina jotain lappua ja eivät ymmärrä

että tällaisen yrittäjän käynti esim. tilitoimistossa tai postissa

vie matkojen takia koko päivän. Raattama kuuluu Kittilään,

vaikka Pallastunturi on Muoniota.

Kun ostimme Muoniosta sähköisen hyttystappolaitteen ja

sumutetta oli seuraavana yönä paljon parempi nukkua.

Kävimme syömässä Muoniossa palestiinalaisten pitämässä

pizzeriassa ja ajelimme Äkäslompolon tietä parikymmentä

kilometriä etelään.

Turistiajelu ei tunnu niin mukavaltra kuin vaellus tunturissa.

 

 Illalla taas saunoimme ja grillasimme makkaraa.

Sunnuntai-aamuna nousimme seitsemältä, siivosimme ja ajoimme

Transitin parkkiin Muonion Essolle ja nousimme Golden Linen

bussiin ja ajoimme Rovaniemelle.´

Matkalla luin Sven Lokan kirjan " Kun muuttolintu ei palaa",

joka kertoo Kuolan suomalaisten elämästä neuvostovallan aikana.

Kävimme Koti Pizza-paikassa syömässä ja ajoimme taksilla

hyvissä ajoin lentoasemalle, kuullaksemme että ruotsalaisyhtiö

oli taas ainakin tunnin myöhässä. Aika ei lentoasemalla oikein

tahtonut kulua kun edes televisiota ei ollut.

Räikkönen ajoi voitosta Magny Coursilla ja kuulimme tulokset

vain kännykällä.

Ivalon asema on paljon viihtyisämpi kuin Rovaniemen peltihalli.

Lopulta pääsimme koneeseen ja ajoimme yöllä Vantaalta

Nummen kautta Kiskoon, josta ajoin Viragolla rinkka 

sissybarissa kiinni mökille Letkulle.

virago.jpg 

Välillä oli tulla kylmä

kun ei ollut tällaiseen kyytiin oikeita tarpeeksi lämpimiä housuja.

Monivaiheinen retki.