Veneitä viemässä 3.7.07
Lapissa veneitä viemässä Inarille. Lähdimme tiistaina 3.7 seikkailumatkalle Lappiin. Aamulla ajoimme kotiin mökiltä ja pakkasin trailerille isomman veneen, siihen pelastautumispuvut, kelluntaliivit, saapaat, teltan, wc-istuimen, kaksi polkupyörää, perämoottorin, hyllyn, tunkin, pakkeja, airoja, polttoainekanisterit. sukset, sauvat jne sekä sen päälle pienemmän Terhi 310 -veneen kanneksi ja kapaloin paketin liinoilla yhteen. Ajelimme hitaasti Urjalan kautta Orituvalle, jossa pidettiin ensimmäinen tauko. Oli melkoinen helle, joka jatkui kolmisen päivää. Ilmastointi oli kovilla koko matkan. Ajoimme illaksi Kajaanin, jossa yövyimme Hotelli Kajaaniin. Illalla kävimme helteessä kävelyllä keskustassa. Ranta oli kunnostettu viihtyisäksi parikilometriseksi kävelytieksi.
Nuoriso vietti nurmikoilla piknikkiä 24- tölkin laatikoiden kanssa, joka näytti olevan muotisalkku. Joka porukalla oli ainakin yksi sellainen. Aamulla kävimme aamusaunassa ja aamu-uinnilla hotellin altaalla sekä aamiaisella. Hotelli oli hiljainen, mutta viihtyisä.
Ajelimme Suomussalmelle, jossa kävimme kahvilla Ämmänsaaressa.
Kemijärvellä kävimme pizzallaj ja Sodankylässä kahvilla ja kaupassa. Kuusamossa kävimme ostamassa puusepältä kolme kelolyhtyä. Saariselällä alkoi hieman sataa ja helle hieman viileni. Kävimme Panimossa oluella ja Ivalosssa Lauran Grillillä syömässä. Nellimissä helle oli melkoinen ja syöpää paljon. Laitoin teltan pystyynmäen rinteen kuoppaan ja menimme nukkumaan kun kello oli jo likipuoltayötä saavuttuamme.
Aamiaisen jälkeen laitoin pikkuveneen rantaan ja ajoimme isomman veneen Inarin yhteisrantaan veteenlaskuluiskan kautta. Moottori toimi hyvin ja nosti veneen liukuun kohti Paksuvuonoa. Vuonossa tuuli jo kohtuullisesti, vaikka satamassa oli tyven.
Paksuvuonossa käänsimme itään menevälle väylälle ja siitä Oraviniemen kohdalta Lusmansaaren kapeikon kautta kulkevalle väylälle länteen. Kapeikossa oli nimelliskulkusuuntaa osittavia lateraalimerkkejä Satapetäjäselälle saakka, mutta isolta selältä ne puuttuivat ilmeisesti suuren syvyyden takia. Myöskään parinkymmenen kilometrin päässä olevia vastarannan väylämerkkejä ei erottanut ilman kiikaria. Kiersimme ison Lusmasaaren ja palasimme Lusmanuoraa kohti Nellimiä. Kävimme laavulla paistamassa makkaraa ja otimme aurinkoa.
Kävimme vielä Paksuvuonon pohjukassa ja Nellimissä Niliaitassa ostamassa elintavikkeita ja kahvilla, Kävimme uimassa molemmilla järvillä.
Torstai-iltana kokeilimme Terhi-venettä pikkujärvellä. Illalla alkoi tuulla koillisesta ja ilma muuttui kylmemmäksi.
Perjantaina tuulikin jo kovemmin ja lähdimme Ivaloon. Muut kävivät Vaskoolissa sillä aikaa kun kävin ostamassa Vaaralta lankkuja ja kyllästettyä lautaa laiturin tekoon. Martin oli pitänyt lähteä Hailuotoon kyläilemään, mutta kiire oli pitänyt johtajan sahallaan kiireisenä ja matka jäi. Kuorma lankkuja maksoi kolmattasataa euroa. Kävimme syömässä ja ostin Kiehisestä pari karttaa ja maapuun ottoluvan. Illalla haimme vielä Kontosjärven tieltä kuorman polttopuita trailerilla ja kannoimme ne saunalle alas rinnettä.
Lauantaina lähdimme vaellukselle Tsarmitunturin erämaahan. Ajoimme Kontosjärven metsäautotietä parikymmentä kilometriä lähelle Venäjän rajaa ja kävelimme pistotietä erämaan rajalle ja Akalautapäältä Pahakurusta laskevan puron vartta muutamia kilometrejä kunnes väsyimme ja palasimme samaa reittiä takaisin.
Erään lammen rannalla keitimme ruokaa ja palatessa kahvit puron vieressä poromiesten nuotiopaikalla. Tullessa kiersimme Apinavaaran kautta kylälle kun matka rajalta oli liki sama kumpaakin kautta. Tien varrella on useita vanhoja saamelaisasumuksia. Illalla saunoimme pitkään kun Panun jalat olivat kipeät.. Sunnuntaina kävimme Kultahipussa syömässä.
Samalla kävimme Inarissa tutustumassa mm Siidaan ja Sovintovaaran laella ihmettelemässä näköalaa järvelle.
Kivikautisesta kartasta selvisi mm miksi Tammelan ylängöllä on enemmän asutuslöytöjä kuin esim Hattulan alueella. Tammelan ylänkö nousi merestä tuhat vuotta alempaa ympäristöään aiemmin ja asutus seurasi tuolloista meren rantaa. Ulkoalueilla oli asumuksia eri lappalaisien alueilta ja paikallisia pyydyksiä.
Maanantaina piti lähteä taas tunturiin, mutta alkoi sataa ja hanke jäi. Maalasin soutuveneen vihreäksi, tein laiturin ja haimme illalla lisää puita. Greenpeace-jupakan takia puunotto oli kielletty samoilta alueilta kuin mitkä Metsähallitus oli rauhoittanut neuvottelujen ajaksi alkuperäiskansakiistan vuoksi ja ottoalueet olivat pieniä.
Tiistaina sateessa pakkasimme. Nostin laiturin maihin ja lähdimme kohti etelää .N. 1200 km myöhemmin olimme yhden jälkeen yöllä kotona. Kilometrejä kertyi n. 2900. Etelässä oli satanut liki koko viikon. Tosin lapissa oli silti viileämpää 8 C kun tuuli puhalsi suoraan Barentsinmereltä. |
Kertomuksia itselle muistoksi
Tutustuimme poronhoitoon ja Suomen esihistoriaan.