Praha 7-11.1.2010
Lähdimme loppiaisen jälkeen käymään Prahassa kun löytyi neljän tähden hotelli ja suhteellisen halpa lento eli kolmen päivän Finskun ja Arean paketti 228 euroa.
Finnairin kone lähti klo 9.20 ja oli Prahassa kaksi tuntia myöhemmin. Terminaali 2 sta lähdettäessä ulko-ovien vasemmalla puolella on kioski, jossa myytiin viiden päivän metrolippuja 20 eurolla. Lippu oli voimassa busseissa, ratikoissa ja metrossa, joskaan kukaan ei sitä koskaan kysellyt. Metrossa ei ole sulkuportteja. Bussi no 119 lähtee taksijonon edestä Metrolinjan A pääteasemalle Dejvicaan ja keskusta oli kolmen aseman päässä. Jäimme Museon asemalla kyydistä ja etsimme ostoskorttelin keskellä olevaa Elysée-hotellia parin kierroksen verran. Huone oli isohko ja minibaari täynnä. Hetken asetuttuamme lähdimme metrolla Moldaulle eli tsekiksi Vlatava-joelle ja kävelimme Manesuv most-sillan yli Malestranan puolelle.
Yllä näkyy Prahan n 800 luvulta peräisin oleva linnoitus ja katedraali. Linna on perustettu prinssi Borivojin toimesta 800-luvulla.
Etsimme lounaspaikkaa ja kävelimme vasempaan Kaarlensillan alkuun, Mocteska-kadulle, jossa turkkilaispaikassa oli pizzanpaloja parilla eurolla viipale. Juustoslice 49 korunaa kappale. Euro oli 25 korunaa.
Syötyämme palasimme Kaarlensillan kautta. Sillan peruskiven muurauksen päivämäärä ja aika valittiin tarkoin. Ne nimittäin muodostavat nousevan ja laskevan asteikon, jonka huippu on 9 (vuosi 1357, päivä 9.7., kellonaika 5.31).
Kaarlen sillalta heitettiin vuonna 1393 veteen Johannes Nepomukilainen, kirkonmies, joka kieltäytyi paljastamasta kuningas Václav IV:lle kuningatar Sofian rippisalaisuuksia. 1700-luvun puolivälissä Johannes Nepomukilainen julistettiin pyhimykseksi.
Kaarlen silta on yksi maailman kauneimmista silloista ja Prahan silloista vanhin. Se on noin 10 metriä leveä ja 516 metriä pitkä. Siltaa kannattelee 16 holvikaarta. Siltaa koristaa kolmekymmentä 1700-luvun alkupuolen barokkipatsasta ja patsasryhmää, jotka esittävät pyhimyksiä, historiallisia ja raamatullisia henkilöitä.
Vanhan kaupungin aukio. Tynin kirkko.
Kellotornin kello on rakennettu vuonna 1410, ja se näyttää ajan lisäksi vuodenajan, kuukauden, auringon ja kuun paikan ja eläinradan merkit. Tasatunnein kellotaulujen vieressä avautuvat luukut, joista työntyy esiin 12 apostolia. Luurankonukke soittaa kelloa ja kääntää tiimalasia ajan loppumisen merkiksi syntisiä paheita esittäville nukeille. Nämä pudistavat päitänsä ja katoavat takaisin luukkujen taakse kukon kiekaistessa.
Vanhankaupungin astronominen kello 1400-luvulta. Taru kertoo, että Prahan kaupunginvaltuuston jäsenet antoivat sokaista kellontekijän, jottei tämä rakentaisi minnekään muualle kellon kopiot
Ulkoilmakahvila vanhan kaupungin torilla.
Ruutiportti vuodelta 1475, jonka kohdalla eksyimme. Portti oli vanhankaupungin ovi josta alkoi kuninkaantie.
Vanha kaupungintalo.
Vanha kaupungintalo. Lopulta löysimme yhden katukilven ja löysimme itsemme kartalta. Kävelimme Prikoben ostoskatua Vaclavin vapauden aukiolle ja ostimme kojuista bratvurstia ja hehkuviiniä. Hotelli oli aukion ylälaidassa. Kävimme vielä Irjan kanssa yöllä sivukadulla irkkupubissa. Perjantain vietimme Panun kanssa kansallismuseossa aukion yläreunassa.
Arvokkain osa oli Pantheon, jossa oli suurmiesten patsaita mm Antonin Dvorak ym. Kävimme kiviosastolla jossa oli kolmisen tuhatta erilaista kivinäytettä ja kaikki jalokivet, paleontologisella osastolla, jossa oli dinosaurusten luurankoja, mammutti ym. Eläinmuseossa oli suurimmat nisäkkäät, valaan luuranko. Kissapedot, afrikan antiloopit, hyeenat, tapiirit, emu ym. Museolla oli valtava fossiilikokoelma. Vaihtuvana näyttelynä oli mm. tulivuoria ja maanjäristyksiä havainnollistavat esitykset.
Lähtiessä alkoi jo hämärtää. Alla näkymä Vaclavskin aukiolle, jossa tapahtuivat maan suurimmat vapauteen johtaneet mielenosoitukset. Tällä aukiolla nuori opiskelija poltti itsensä vastalauseena neuvostokomennolle ja kymmen vuotta myöhemmin 1989 miliisijoukot hakkasivat mieleosoittajia kunnes hallitus luovutti vuoden lopussa ja Vaclav Havel-nimitettiin uudeksi presidentiksi. Vuoden 1990 alussa uusi hallitus sopi neuvostojoukkojen lähdöstä. Samettivallankumous oli onnistunut vapauttamaan kansan neuvostokomennosta.
Illalla kävimme kävelyllä, ostamassa C & A:lla Panulle kaksi takkia, pari hupparia ym ja mäkkärillä syömässä. Ostin marketista pari kymmenen sentin viinitölkkiä ja muutaman liki ilmaisen sämpylän sekä juustoa. Lauantaiaamuna kävimme ensiksi kommunismin museossa Na Prikope-kadulla katsomassa neuvostokauden iskulauseita ja propagandaa. Museossa on osasto jossa kuvataan kommunistien valtaannousu sodan jälkeen, 50-luvun näytösoikeudenkäynnit, Prahan lyhyt kevät 1968, sen jälkeinen Husakin "normalisointi" ja vapauteen johtanut samettivallankumous 1989. Osasto esitteli neuvostoajan kauppaa säilykepurkkeineen. Neuvostoelämään liittyivät itäsaksalaiset kodinkoneet mm AGA-elektroniikkaa. Yhtenä osastona oli autenttinen kuulusteluhuone, jonka kokoamisessa on käytetty ajan niissä kuulusteltuja asiantuntijoita. Museoon voi tehdä virtuaalikäynnin 15 pyörivän kameran kautta tästä http://www.museumofcommunism.com/virtualtour/tour.php?room=7&lang=en Ajoimme metrolla joen yli ja numero 22 ratikalla Prahan linnoituksen taa ja sieltä sisään. Oli satanut jo toista päivää lunta ja tsekeillä ei ollut juurikaan keinoja kulkuväylien aukaisuun. Vain pieniä harjakoneita ja käsiharjat. Kaikki kadut olivat paksussa sohjossa ja autoja vähän liikkeellä. Kävimme Vitan Katedraalissa. Pyhän Vituksen katedraali (t?ek. Katedrála svatého Víta) on katolinen katedraali Prahan linnan alueella T?ekin pääkaupungissa Prahassa. Se on maan suurin ja merkittävin kirkko, ja hyvin säilynyt esimerkki goottilaisesta rakennustyylistä. Ensimmäisen kirkon rakentamisen nykyiselle paikalle aloitti vuonna 925 Böömin hallitsija Venceslaus Pyhä, ja 1060-luvulla sitä laajennettiin kolmilaivaiseksi basilikaksi. Nykyisen katedraalin rakentaminen aloitettiin kuningas Kaarle IV:n aikana vuonna 1344. Sen suunnittelivat ranskalainen Matthias Arrasialainen ja saksalainen Peter Parler. Rakennustyöt jatkuivat lähes kuusi vuosisataa vuoteen 1929 asti, jolloin katedraali vihdoin valmistui, kun Alfons Muchan lasimaalaukset saatiin paikalleen.
Prahan linnan alueen hallitseva rakennus on Pyhän Vítuksen, Václavin ja Vojtechin katedraali, joka on Prahan suurin kirkko ja samalla Tsekin valtion hengellisen elämän symboli.
Itse linnaan ja ruutitorniin emme menneet kun emme viitsineet enää palata ostamaan lippuja ulkopuolelle. Tarun mukaan linna on 800-luvulta ja se on maailman suurin keskiaikainen linna. Siellä on presidentin palatsi. Linna oli Böömin hallintolinna ja Habsburgien yksi kuninkaanlinna. Alla kuitenkin komeampi piharakennus. Ilmeisesti arkkipiispan palatsi.
Näkymä linnalta alas kaupunkiin.
Ostoskadun tarjontaa. Jan Nerudan kadulta. Kävimme siellä syömässä pikaravintolassa kun olimme aikamme odottaneet tarjoilijaa kellarikuppilassa.
Pyhän Vaclavin ratsastajapatsas on aukion yläkulmassa.
Kävimme yöllä Irjan kanssa totilla vanhan kaupungin aukiolla lumisateen hämyssä. Kaasulämmittimiä oli terassilla nelisenkymmentä, mutta asiakkaista vain kourallinen. Kirkko Havelskan sivukadulla etsiessääme kunnon sotamies Sveikin kapakkaa, josta tämä lähti I maailmansotaan litran tuoppi kädessä. .
Sunnuntaina kävimme ostoksilla kahdensadan liikkeen keskuksessa Paladiumissa. Syömässä kävimme vanhassa kunnantalossa. Porsasta kermavaahdolla.
Tsekit eivät oikein ole tottuneet lumeen ja kentällä istuimme puolitoista tuntia koneessa odottamassa kentän harjausta. Suomessa isot aura-autot hoitivat saman muutamassa minuutissa. Olimme sitten kotona vasta kolmelta yöllä. Herätys seitsemältä ja töihin.     
|
Kertomuksia itselle muistoksi
Valtavan kokoiseksi suunniteltu Václavin aukio syntyi samaan aikaan, kun Kaarle IV perusti Uudenkaupungin vuonna 1348. 
