RammsteinKäytiin 22.2.2010 Panun kanssa Rammsteinin konsertissa Hartwall-areenalla. Liput piti ostaa trokarilta kun lippufirma ilmoitti myyneensä ne kuudessa minuutissa eli siis myyneensä pääosan trokareille etukäteen. Minulla oli liput joulukuulle Pariisin La Percyn konserttiin, mutta matka peruuntui sikaflunssan takia. Nämä tulivat paljon kalliimmiksi välikäsien takia. Oli jäätävä pakkanen, mutta halli oli täpötäynnä ja välillä näytti että sakemannit polttavat koko torpan kun pyrotekniikkaa ja valtavia koneita riitti kattoon asti.
Musiikki oli yhtyeen tyylin mukaan mahtipontista ja Till Lindeman solistina vakuuttava.
Benzin kappaleessa laitettiin stuntmies palamaan ja juoksemaan ympäri soihtuna kunnes sammutettiin jauhesammuttimella. Palavia nuolia ammuttiin jousella tarkasti keskelle areenaa ja sieltä kranaatteja takaisin. Paperisilppua suihkutettiin lopussa areena täyteen ja sitä pöllytettiin encoren aikana kuudella isolla rottorilla. Lindemanilla oli tulta suihkuttavat suuret siivet ja välillä urkuri laitettiin ammeeseen, johon kaadettiin viisimetrisen nosturin päästä kannulla pyroaineita. Välillä kosketinsoittaja seilasi ihmismeressä kumiveneellä jne.
Lavaesiintyminen ei jättänyt kylmäksi. Porukka hyppi ja huusi istuimilla seisten ja koko halli oli savua täynnä.. Lindemanilla on tiettävästi pyroteknikon koulutus.
Ote Wikipediasta Rammsteinin kohdalta
Joulukuussa käytiin Panun kanssa Deep Purplea katsomassa jäähallissa. Sävellykset ja soitanta olivat megabändin mukaisia, mutta ikä alkoi jo painaa Ian Gillania ja korkealta ei enää yritettykään laulaa.
Uudempi tuotanto soi hienosti, mutta klassikkoja niistä ei tule.
Marraskuussa oltiin Kulttuuritalolla Rainbowin keikalla, mutta tunnelma oli vaisuhko vaikkakin kitaristina oli Blackmoren poika. Meteli kyllä oli melkoinen, mutta sävellykset eivät enää kanna ja kunnon hittejä on vähän.
Maaliskuussa kävimme Turussa katsomassa Status Quo:ta. Oli paljon parempi kuin levyllä. Soitanto oli varsin tanakkaa ja tarttuvaa.
|
Kertomuksia itselle muistoksi
