Berliini 2010

Berliinissä 19-22.10.2010 

Panulla oli lomaa ja kun elokuun alussa oli ollut myytävänä halpoja saksanmatkoja niin varasin. 

Oli synkkä aamu kun ajeltiin Röykän kautta Helsinkiin. Herätys oli kuudelta ja lähdettiin hyvin ajoissa. Kuitenkin päämoottoritiellä liikenne pysähtyi jo ennen Keimolaa ja jono mateli liikennetöiden takia. Sitten liittymä oli kehä III:lle poistettu ja piti kiertää Martinlaakson pikkukatuja pari kilometriä. Onneksi oli kännyssä navigaatori, vaikka Panulta oli mennä hermot jo ennen Vantaankoskea. Tunti kuitenkin meni näissä Vantaan liikennetöissä ylimääräistä.

Kun Panukin huomasi vastata tekstiviestiselvitykseen niin meidät oli periaatteessa lähtöselvitetty ja kiire väheni. Lentoasemalla tupeloitiin kun yritettiin saada boardingkortteja koneelta ja se ei hyväksynyt varausnumeroa liian pitkänä. Sitten kun mentiin yksinämme turvatarkastukseen oli paikalla aamuinnokas poika joka riisutti vaatteita ja kenkiä vaikka portti ei ollut edes hälyttänyt-   aikaa kului paljon turhan takia. Kun saimme kahvit hihnalle meitä jo kuulutettiin ja muut odottivat bussissa. Kahvit maksoin mutta jäivät juomatta.

Berliinissä ostin vahingossa kolmet liput kun papparainen luukulla ei ymmärtänyt kolmea päivää vaan otti rahan kolmesta lipusta kolmelle päivälle kun näytin sormella ( 3 Days) Jos joku menee Berliiniin niin minulla on yksi käyttämätön lippu.

Ei niitä nytkään kukaan kyllä kysynyt koko aikana ja portteja metrossa ei ole.

Ajoimme Zoologishes Gartenille ja kävelimme pääkadulle Kurfurstendammille. Kävimme Tauenzienstrasselta ostamassa Euroopan suurimmasta tavaratalosta DeKaWesta Panulle Sonyn CD-soittimen ja Coverliikkeestä levyjä- alkuun 17 - kävimme myös Saturn-tavaratalossa.

Ajoimme siitä U9 linjaa Berlinerstrasselle ja vaidoimme linjaan U7, jolla Adenauerplazille.

Siellä oli kiinalaisravintola, jossa söimme kanadönerit.

Hotelli oli parin sadan metrin päässä vanha Agon-Franke, jossa kaikki toimi hyvin  -- vaikka netissä toisin väitetään.

Portieri oli pätevä amerikkalaispojan näköinen nuorimies.

Kaikki toimi, paitsi kassakaapin sain lukkoon, mutten auki.

Illemmalla lähdimme kävellen keskustaan. Kävelimme Kurfurstendammin muotikatua pari kilometriä länteen ja toista puolta takaisin.

Kävimme vielä syömässä turkkilaispaikassa kebapit ja sen jälkeen uni maistui kun oltiin oltu 19 tuntia liikkeellä,

.

Elokuvateatteri.

Aamiainen oli saksalaiseksi ylen runsas. Paljon sämpylöitä, leikkeleitä, muroja, munakasta, nakkeja ja lihapullia.. ja litra kahvia.

Lähdimme keskustaan ja ostimme tästä kuvan kohdalta pari KMFDM levyä. Ajoimme bussilla 100 Unter der Lindenille ohi Brandenburgin portin ja kävimme Humboltin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Iso kivitalo alakuvassa.

Yliopiston edessä on Fredrik Suuren ratsastajapatsas.

Ote Wikipediasta

Fredrik II nousi Preussin valtaistuimelle 1740, ja koko hänen hallituskauttaan leimasivat toisaalta valistushenkiset uudistukset, toisaalta Sleesiaa ja Puolaa koskevat sodat Itävaltaa,Saksia, Ruotsia ja Venäjää vastaan.

Fredrik Suuresta tuli kuolemansa jälkeen yksi aikakautensa ylistetyimmistä suurmiehistä. Fredrikiä on pidetty ns. valistuneen itsevaltiuden malliesimerkkinä: yksinvaltaisena mutta valistuneena monarkkina joka käyttää valtaansa kansansa parhaaksi. Toisaalta hänen uhkarohkeat ja voitokkaat sotilaalliset kampanjansa ovat luoneet hänelle soturikuninkaan mainetta. Hän on yksi niistä hallitsijoista joille on maailmanhistoriassa vakiintunut lisänimi "Suuri".

Kotimaassaan Preussissa ja myöhemmin yhdistyneessä Saksassa "vanha Fritz" (Alte Fritz) nousi kansallissankarin asemaan ja oli keskeisessä roolissa kun saksalaista kansallisidentiteettiä nationalismin aikakaudella muokattiin. Fredrik Suuren ratsastajapatsas on yhä paraatipaikalla Berliinin pääkadulla  Toisaalta Fredrikiä on etenkin 1900-luvulla kritisoitu preussilais-saksalaisen militarismin henkilöitymänä.

Alla kuitenkin Humboltin yliopiston  päärakennus eli oikeustieteellinen tiedekunta.

Tässä Bebelplazilla roihusivat natsien kirjaroviot 10.5.1933

Alla sodan muistomerkki Neue Wache, jossa salissa keskellä  poikaansa surevaa äitiä esittävä pieta. Alunperin Schinkelin suunnittelema roomalaistyylinen rakennus ilmensi Preusssin merkitystä Napoleonin sodissa, mutta II maailmansodan jälken se muistuttaa sodan uhreista.

Forssan Lehdessä oli juttu ensimmäisestä saksalaisesta Hitlerin vaikutusta saksalaisiin käsittelevästä näyttelystä historiallisessa museossa. Kävijöitä oli ollut ensimmäisen kahden päivän aikana yli 20.000 henkeä.

Asiaahan on vältelty Saksassa 60 vuoden ajan hieman häpeällisenä. Jono oli pitkä, mutta Panu halusi jonottaa. Tunti meni.

Itse näyttely oli pettymys.

Kyllähän teollisuus kasvoi juuri 1932-39 ja maa vaurastui.  Itsellenikään eivät pienet lehtileikkeet aikakaudelta kunnolla avautuneet. 

Berlinesches Domin ohi ja olimme kahvilla vesipuiston vieressä. Sieltä Aleksanderplazille. Sieltä DDR:n punaisen raatihuoneen

(yllä)ohi toiselle sillalle ja sateessa takaisin keskustaan.

 Yllä joko uusi tai vanha kaupungintalo. Piti tarkistaa kartasta.

Osuimme taas saksalaisen ja ranskalaisen kirkon Gendarmen-aukiolle, jossa kolmantena konserttitalo.

Joimme kahvit ylläolevan hugenottikirkon kulmalla. Französichen Dom. jossa Hugenotten Museum. Hugenotit ajettiin maanpakoon Ranskasta ja he saivat  turvapaikan Berliinistä.

Aurinkokuninkaan Fontainebleaun ediktin jolla näiden koulut ja kirkot suljettiin  n 1686  seurauksena 200 000–500 000 protestanttia pakeni Ranskasta.

Kahvilanpitäjä puhui hieman ruotsia.

 Yllä konserttitalo-Konzerthaus

Humboltin yliopiston takana kävimme St Hedvigs katedraalissa.

Franschösises Strasselta menimme lopulta metroon ja Kurfurstendammille. Ostimme pari levyä ja hautajaishuivin Paulalle. Pappa oli matkan aikana kuollut.

Seuraavana aamuna ajoimme U7 metrolla tekniselle museolle. Erehdyksessä menin ensin lasten tiedekeskukseen ja aikaa kului.

Kovan kiroilun kanssa päästiin viimein varsinaiseen museoon, Purjelaivojen pienoismalleja oli paljon ja vanhoja lentokoneita ja niiden moottoreita.

 Pääasiassa Junkersin Jumo-koneita. V1-raketti, alasammutun Lancasterin valtava siipi, amerikkalaisen ilmasillan kuljetuskone, laivakoneita, höyrykoneita, pieniä aluksia, olympiaveneitä, sukellusvene, puinen polkupyörä, junia, kutomokoneita jne-

 Palasimme vielä nopeasti tiedepuistoon.

U1 metrolla ajoimme keskustaan ja ostimme pari levyä, joita kuunnellessa ilta kului nopsaan.

Kävin samalla katsomassa sodasta muistuttavaa Kaiser Vilhelms  Gedätcnis -kirkkoa (yllä) ja katselimme katutanssijoita.

Aamulla käytiin tutustumassa erotiikkakauppaan ja marssittiin keskustaan, josta X9 bussilla Tegelin kentälle.

Laukussa olleen askelmittarin takia jouduin laukun tarkempaan tutkimukseen jossa sen radioaktiivisuus tutkittiin näyteliuskaa hankaamalla. Ukko saattoi minut takaisin ja jouduin taas uudelleen riisumaan kaikki uudelleen hihnalle vaikka olin sen jo kerran tämän nähden tehnyt. Saksassa ei kaikki ole aina järjenmukaista.

Tässä meni taas sen verran aikaa että viimeinen kuulutus tuli liki heti. Koneessa odottelimme kentällä tunnin kun ilmassa oli muitakin koneita ja lähtölupaa ei saatu. Helsingissä satoi jo lunta.