Silakanpyyntiä 17-19.6.2011Kävimme Tommin kanssa Nauvossa kun myöhemmin ei oikein ehdi. Pidin vapaapäivän, josta suurin osa kului kiireisiin askareisiin, autonkorjaukseen, nurmikonleikkuuseen ja vanhustenhuoltoon. Ehdimme illalla Paraisten lautalle neljäksi ja pääsimme ajamaan suoraan Odilin kannelle ilman hetkenkään jonottamista. Saaristossa oli hiljaista kun luvattiin sadetta.
Ruoho oli kasvanut keväästä paljon. Laskimme verkon yläkuvan saaren toiseen päähän. Kun virta ja aallot veivät verkkoa, pyysi Tommi vetämään sitä ulommaksi. Peruutin lenkin sivulta pallon viereen ja suoraan verkkoon. Verkko oli tehnyt parinkymmenen metrin pussin sivusuunnassa. Meni aikaa kun kiskoimme saaren rannassa verkonkappaleita potkurin akselin ympäriltä. Katselimme illalla sateessa televisiota ja saunoimme. Seuraavana aamuna nautimme meriaamiaisen rannalla kun ilma alkoi selvitä ja tuuli tyyntyä.
Nostimme verkot, joista toisessa oli yksi lahna ja kampela ja silakkaverkossa toistasataa silakkaa, muutama made ja ahvenia. Verkko oli valkoisenaan sätkiviä silakoita. Perkaamiseen meni rannalla parisen tuntia. Onneksi ilma oli kaunis.
Asensimme Sujun perään kaikuluotaimen ja kävimme syömässä Sallan luona terassilla metsästäjänpihvit auringon paahteessa.
Illansuussa kävimme kävelyllä Nauvon länsirannikon teillä. Rantakallioilla oli pari upeaa maisemapaikkaa.
Alla kuvassa on kauris pellolla, joskin se ei erotu tässä resolutiossa.
Kävimme Sallan terassilla juomassa oluet urheilusuorituksen jälkeen. Terassilla oli kaksi pariskuntaa jotka olivat käyneet Espanjassa autoilemassa. Saunoimme, uimme ja polttelimme nuotiota yöllä pimenevää merta katsellen.
Aamulla oli kauniimpaa ja tavanomainen meriaamiainen rannalla odotti herätessäni valmiina. Oli hiljaista ja lautan ääntäkään ei kuulunut. Korjailin Sujun hankaintappia tunnin verran. Saunoimme taas ja kävimme muutaman kerran meressä uimassa.
Tässä rahtialus puskee Nauvon ja Korppoon välistä väylää Turkuun.
Saunoessa alkoi tiputella vettä ja se muuttui paluumatkalla kaatosateeksi. Vettä satoi sitten koko seuraavan yönkin.
|
Kertomuksia itselle muistoksi