Bremen 2012

Lähdimme Panun kanssa hiihtolomalla Bremeniin kun Panu tykkää Saksasta ja lennot ovat halvat ja helpot. Hiihtokeli oli kuitenkin surkea. Bremenissä ei ole juuri koskaan lunta. Saksan vähälumisinta aluetta. Tukholman jälkeen maa oli lumetonta ja Skånesta asti järvetkin jo sulia. Mälaren oli jäässä.

Olimme kärsineet molemmat rajun influessan ja kunto oli onneton. Tampereelle kuitenkin päästiin ja oli komea auringonpaiste. Bremenissä oli sumua, joka tiivistyi takkiin. Yllä raatihuone. Unescon maailmanperintökohde.

Kenttä on 11 minuutin ratikkamatkan päässä Domscheidelta ja pysäkillä oli mies joka naputteli liput.

Ratikka no 6 menee lähintä kiskoa kun ollaan päättärillä. Keskustassa kävimme tavan mukaan ensin Pietarin kirkossa.

Panu ei halunnut raatihuoneelle ja kävelimme katselemassa keskustan kojuja.

Rolandin patsas on raatihuoneen aukiolla. Paikallinen Lemminkäinen.

Kansaa oli paikalla paljon ja kiertelimme vanhaa kaupunkia parisen tuntia. Kävely ulkoilmassa alkoi ramaista ja siirryimme Brillen (kampela) kautta Faulenstraselle (faulen= mätä) jossa hotellimme Ibis Altenstadt sijaitsi.

Ajattelimme ostaa illaksi pientä näkäräistä ja kävimme vastapäisessä vihreän aatteen kaupassa. Asiakkaina oli aatetta tiedostavia rouvia ja opin paljon. Kinkkuleike voidaan valmistaa ilman nitriittiä kun se pakataan erittäin paksuun pussiin. Samoin sämpylät. Makua niihin ei kyllä näin enää saada jäämään, mutta keinotekoisia lisäaineita ei tarvita.Viimeiset meni roskiin.

Olutta ei myydä kuin lasipulloissa kun ne kierrätetään aidosti.  Valikoima on kyllä silloin maultaan surkea. Viini myydään vain luomukorkilla eli jäi hyllyyn kun ei ollut myytävänä korkkiruuveja.

Opin välttämään. Hotelli oli muuten hyvä, mutta ihan uutena steriili, ahdas ja persoonaton kuten koko Pohjois-Saksa. Televisiosta näkyi 88 kanavaa.

Sateessa jäimme hotellille lueskelemaan ja syömään kuivia sämpylöitä.

Aamiainen maksoi 10 euroa nenä. Kylläiseksi tuli, mutta olen syönyt ulkomaillakin parempia ja Suomen hotelleissa aina. Parasta oli jäissä pullo kuohuviiniä.  Lohi oli vanhaa ja vihanneksia Saksassa ei juuri aamiaisella ole.  Leberkäse oli ohutta ja croissantteja oli yksi koko pöydässä.

Seuraavana aamuna kolme.

Kävelimme keskustaan ja tutustuimme Snoorin vanhaan katuun, joka on entisöity vanhan saksalaisen mallin mukaisesti. Vanha Tallinna on siihen verrattuna upea kun samanlaista on koko mäki.

Ajoimme ratikalla yliopistolle, jossa on tiedekeskus Bremen Universum. Nimi on aika suureellinen kun Bremen on vain Helsingin kokoinen kylä ja sen universumissa oli kolme kerrosta puurappuja ja erilaisia tiedelaitteita lapsille parisataa.

Katselimme lävitse, mutta kun aikuisille ei ollut mitään niin söimme salaatit ja lähdimme. Tämä on Bremenin suurin nähtävyys.

Jäimme rautatieasemalle ja kävimme sisällä. Täältä on hyvät yhteydet eteenpäin. Lippu Hampuriin maksaa 22,50.

Kävimme katsomassa merimuseon aulan, mutta kun olemme nähneet Berliinin vastaavan niin näkymä näytti pienemmältä,

Kävelimme keskustaan ja sieltä Snoorin kautta Bremenin taidemuseolle. Valikoima oli laaja, mutta kauniit taulut puuttuivat.  Muutamia Monetteja, yksi Van Gogh, Viisi Matissea, ja satoja saksalaisia tauluja. Ekspressionismia, kubismia, 1500 luvun kirkkotaidetta, 1600 luvun tuntemattomia hollantilaisia.

Pidän enemmän pienestä Göstä Serlaciuksen taidemuseosta Mäntässä. Tauluja on vain muutama, mutta kaikki kauniita. Ateneumkin on hienompi puhumattakaan Turun Taidemuseosta. Louvressa on muutama hyvä patsas myös.

Kävimme konserttitalolla Goethen aukiolla. Goethe taisi itse viihtyä enenmmän Roomassa.

Bremenissä on Becksin panimot ja join Raatihuoneen aukion Becksin ravintolassa yhden pitkän.

Bremenissä myös paahdetaan valtaosa saksalaisten juomasta kahvista. Panu piti suomalaista paahtoa maukkaampana. Mersun SL-mallit ja urheiluautot valmistetaan täällä.

Kävimme kojualuella ja join viluun yhden Glyckweinin samalla kun varttuneemmat saksalaiset pistivät bratwursteja suojanpuoleen. Kuuma reininmaalainen lämmitti ihanasti pohjoisen havumetsien miestä.

Ankarasta haeskelusta huolimatta en löytänyt sitä kojua, jossa myytiin paksuja pihvejä ilman kartoffeleita. Saturnuksen tavaratalon lähellä oli köyhien kreikkalaisten koju, josta ostimme Pitas Gyrosit ja koko suku tuli siunaamaamaan armeliaisuuttamme. Olikohan tässä jotain EU:n vaikutusta kun maksoimme juuri kansakuntana saksalaisten pankkien lainalyhennykset, jotka koskivat saksalaisten Kreikasta halvalla ostamien ranta-alueiden lainoitusta. Kreikan tulipalojenhan jälkeen kylät myivät rantansa saksalaisille hotelliketjuille eurolla neliö, mutta hotelleja ei ole rakennettu Saksan laman takia ja lainalyhennykset aikaansaivat saksalaisille pankeille ison ongelman.

Kiertelimme aikamme ja löysimme  oikean elintarvikekaupan josta ostimme amerikkalai sta virvoitusjuomaa ja saksalaisia  frikadelleja sekä puolikkaan saksalaista Merlot-punaviiniä-

Niiden kanssa ilta kului ja meidät herätettiin vasta kahdeksalta uuteen aamuun Germaaniassa.

Aamiainen oli vaisu.

Kävelimme keskustaan ja ratikalla Bremenin lentoasemalle.  E- terminaali on pääterminaalista oikealla. Normaalit temppuilut turvatarkastuksesessa ja kaikenlaista turhaa ajanhaaskausta.

Silti Ryanair on Euroopan tehokkaimpia toimijoita lentoliikenteessä eikä ole moittimista.

Lennolla kahvi oli hyvää ja palvelu tasokasta

Bremenin  lennot ovat halpoja ja toimivat hyvin Tampereelta. Matkalla näki Koopenhaminan, Tukholman Maarianhaminan ja Uuudenkaupungin sekä Euran hyvin kun ilma oli kirkas.