Pariisin puolimaraton 22 -24.5.2016

Kävimme Paulan kanssa Pariisin keväässä kun lennot maksoivat 110 euroa hengeltä.

Lento lähti iltaviideltä ja olimme seitsemän jälkeen Orlyn kentällä. Otimme taksin, joka ajoi meidät 35 eurolla Maraisiin Saint Antoinettelle Sully-hotelliin. Pieni hotelli ja pieni huone. 180 euroa vastasi hyvin kahden yön oleskelua. Kylpyhuone oli uusittu, mutta muuten kulunut peruskalustus.

Sijainti oli hyvä kun katu muuttui sadan metrin päässä Rue Rivoliksi ja kaupungintalolle oli vain muutama kortteli. Pariisin maraton kulkee tätä pitkin  Louvren ohi Champs Elyseelle ja riemukaarelle.

Jääkaappia ei ollut, mutta juomat pysyivät kylminä ranskalaisella parvekkeella.

Kävin ostamassa nimittäin pari tölkkiä  8 % Amsterdam-olutta  (1 €) ja pullon Cavaa ( 1,5 €) nestetankkaukseen.

Kävimme illalla syömässä viereisessä ravintolassa mm salaattia ja kävelimme sen jälkeen Sant Louisin saarelle ja sieltä toista siltaa takaisin. Kävimme yöllä vielä lasillisella viereisessä pubissa.

Juopunut tarjoilijan apulainen kyseli jotain oudolla kielellä  ja kyseli sitten ranskaksi muilta asiakkailta kreikan tulkkia. Rauhottui ja joku haki hänet kotiin. Paula ymmärtää ranskaa, muttei puhu sitä ja minä osaan vain puhua, mutten ymmärrä puhetta.

Suurkaupunki herää aikaisin aamulla, mutta nukuimme uudelleen vaikka meteli oli melkoinen.

Kävimme aamiaisella vireisessä bistrossa. Ranskalaisen aamiaisen voileipä ilmeni pikkupatongin pätkäksi marmeladilla. 8€ kahvilla.

Kävelimme Place de Vosgesille ja kävimme tutustumassa Victor Hugon kotimuseoon.

Vosges on iso puisto, jossa koululaiset söivät eväitään.

Kävelimme Francs Burgeoisia länteen ja kävimme syömässä katuravintolassa Cafe Camillessa mm lohisalaattia ja ankanrintaa sekä entrecoteeta. 60 €

Musee Carnavalet oli tänään ilmainen ja kiertelimme Pariisin historiaa esittelevässä osassa.

http://www.carnavalet.paris.fr/en/museum-carnavalet

Sieltä jatkoimme metsästysmuseolle.    Musee de la Chasse e la Natur http://www.chassenature.org/

Ranskalainen metsästysmuseo on tietysti erilainen kuin muiden maiden ja tietyllä tavalla tyylikkäämpi.

Hirvellä oli 32 sarvipiikkiä. Piilukkoaseita oli satakunta ja kuninkaallisille valmistettuja koristeaseita useita. Useita huoneita oli suurriistan safareista, jotka eivät oikein tavallista metsästäjää kiehtoneet.

Olin  katsellut osan museota jo netistä. Jääkarhu on iso.

Kävelimme Maraisin halki Hallesille ja sieltä Saint Eustachen kirkkoon.

Hallesin aukiolle oli rakennettu uusi katto ja sen takana oli iso rakennustyömaa.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun pääsin sisään tähän suurkirkkoon, johon on haudattu suurmiehiä mm kardinaali Richelieu.

Kävimme kiertämässä kirkon sisältä ja ulkoa.

Kirkkoja ylläpitää aina omaa seurakuntansa ja iso organisaatio eri toimijoita, vaikka kyse on vain yhdestä kymmenistä Pariisin kirkoista. Kullakin on isot kotisivut ja paljon tapahtumia.

http://www.saint-eustache.org/

Kävimme irlantilaispubissa juomassa oluet ja jatkoimme eloisaa Rue Montorqueilia pohjoiseen. Eteläpäässä oli kymmeniä viihtyisän näköisiä kahviloita, bistroja ja ravintoloita sekä kadunvieret täynnään etnisiä herkkuja.

Kävimme tutustumassa Passasage Joffroysiin eli katettuun kauppakatuun ja joimme siellä pikkubistrossa lasin punaviiniä kun paikka oli paikallisten suosima seurustelutila.

Palasimme Faubourg Montmartea etelään pörssin ohi ja edelleen Rue Pont Neufia sillalle saakka.

Kävelimme latinalaiskortteliin ja löysimme sopivan illallispaikan Rue Saint Andre de Artsin länsipäästä.

Alkuruokana  etanoita valkosipulivoissa ja juustosalaatti. Pääruokana kiehuva öljykattila eli fondueta kolmella eri lihalla.

Juomana puolikas bordeauxia ja lisäkkeenä eri kastikkeita ja patonkia. 84 €.

Kävelimme Saint Michelen aukiolle ja sieltä metroilla Bastillelle ja hotellille.

Aamulla kävimme kahvilla lähibistrossa ja kävelimme Rue Rivolia kaupungintalon ohi Rue Dennisille.

Tässä kaupungintalo Hotel de Ville kuvattuna Rivolilta.

Sisään pääsee virtuaalisesti emmekä sen takia käyneet kun sen näkee netistä.

Rue Dennisillä join oluen Areena ravintolassa ottaen aurinkoa samalla kun Paula shoppaili kadun muotiliikkeissä.

Kävin syömässä voileivän Rive Droite ravintolassa ja seurasin kun poliisi hinautti ison pakettirellun ravintolan vierestä. Hínuri Landcruiserilla asetteli auton alle pyöriä vartin verran ja vekslaili pitkään ennenkuin sai auton kadulta.

Muutaman minuutin päästä paikalle tuli kolmikymppinen ranskalainen, jolle tarjoilija kertoi poliisin hinauttaneen auton ja kädet kävivät vinhaan miehen soitellessa eri paikkoihin.

Kolme naista tarjosi hierontaa kun seurailin shoppailua.

Ihailin rakkauden ammattilaisia, joita oli ennen riemukaarta olevassa korttelissa ainakin yhdeksän päivystämässä. Parittajat pistivät myös silmään.

Joimme oluet Bulevard Saint Dennisillä ja aurinko paahtoi kuumasti.

Työläiset lakkoilivat sosialistihallituksen työlakiuudistusta vastaan ja vain viidennes junista kulki.

Matka lentokentälle ei välttämättä olisi onnistunut raiteita pitkin ja bussit lähtevät paljon etelämpää.

Uutisten mukaan seuraavana päivänä lentoliikenne pysäytettäisiin ja nyt renkaat paloivat valtateillä.

Jalostamot olivat lakossa tarkoituksella pysäyttää kumipyöräliikenne. Toivottavasti onnistuvat niin että Suomen talous saa kasvua ison maatalousmahdin lakkoilun ansiosta. Luin Le Mondesta lakimuutokset ja ne olivat Suomen vastaavaa pakettia paljon rajoitetumpia.  Kyse on lähinnä irtisanomissuojasta joka on Ranskassa kaikkein parhaimpia. Irtisanomisajan palkka ei olisi aina vuotta kuten nyt.

Paula söi KFC:llä kanaa. Kentacky Fried Chicken ketju sai alkunsa 1949 erään kenraalin reseptistä ja se on levinnyt yli sataan sivistysmaahan Amerikasta.

Kävimme kahvilla. Capucino tarjottiin viskilaseista ja oli hyvää.

Palasimme Dennisin riemukaarelle ja  saimme taksin joka vei meidät kentälle 35 eurolla. Euron enemmän kuin junalla.

Norwegian ilmoitti että kone on kaksi tuntia myöhässä ja katsoin netistä että kone oli todella lähtenyt kaksi tuntia myöhässä Vantaalta.

Verovapaa myymälä myy eu-kansalaisillekin, mutta on kallis. Myyjä kysyi että ymmärränkö että tämä on minulle kallista kun asun EU:ssa. Sanoin että olen suomalainen ja maksan siksi kaikki korkeimmat verot.

Söimme vielä kolmioleivät kahvilassa ja join lasin punaviiniä. Kone tuli 22.35 ja oli Vantaalla 1.30

Helsinki näytti pikkukylältä kun laskeuduttiin sen ylitse. Kenttä oli tyhjä, mutta Alepa auki.

Ajoimme Röykän kautta ja olimme kotona ennen neljää.

Kävelymittariin tuli 22 kilometriä eli tiukka puolimaraton. Hyvällä nestetankkauksella ja kohtuullisella vauhdinpidolla hiertymiä ei tullut eikä kynsiä irronnut. Nännejä ei tarvinnut teipata ja suosittelen tällaista urheilumuotoa kun maisemia ehtii paremmin katsella vaikka kilometrejä kertyy sama määrä.

Ensi vuonna yritän täyspitkää matkaa.