Nauvo 2007

Nauvossa 22.7.07

Perjaintai-iltana Forssassa satoi, mutta kun Tukholmassa näkyi paistavan aurinko lähdin Tommin kanssa Nauvoon venettä laskemaan. Edelliskerrasta olikin kulunut jo kaksi kuukautta.

Ajelin huvin vuoksi Paimion kautta kun karttapalvelut väittävät sen olevan nopeampi reitti kuin Turun sivuitse, mutta tie oli liian mutkainen ja Paimiosta joutui ajamaan 15 km takaisinpäin moottoritietä Korppoon risteykseen eli koko ajan väärään suuntaan.

Kävin Paraisilla Prismassa katsomassa miten parempi kansanosa käyttäytyy kaupassa ja kyllä nenän asento on paljon hämäläistä ylväämpi. Ostin salaattia ja kalkkunaa evääksi.

Perjantai-iltana laskimme verkot vastapäisen saaren sivulle Leija-veneellä ja teimme sillä pienen lenkin saarikuntien Nauvon ja Korppoon välisessä aukossa.

Alla merivartioasema auringonlaskussa.

Grillasimme illalla jauhelihavartaita nuotiolla ja joimme sangriaa auringonlaskussa.

Illalla alkoi sataa ja Trimaranin sisälle pääsi vettä vaikka sitä yritin peitelläkin.

Turisteja oli vähänlaisesti.

Seuraavana päivänä asensimme korjatun kuomun veneeseen ja laskin sen veteen. Ruori oli hieman ryytynyt, mutta Tommi rasvasi kauko-ojauslaitteen meressä uiden.

Tankkasimme bensiiniä mukaan ja ajelimme Finnlinesin vanavedessä Korppooströmin aukkoon ja venesatamaan. Saaristomeren luontokeskukseen oli rakennettu taas uutta lisää ja silti terassilla oleva ravintola oli ahtaan oloinen.

Olin etuilla tahattomasti ukkoseuruetta, joka sättäsi kahvien ja konjakkilasien kanssa tiskillä. Myyjätyttö oli tärisevän hermostunut ja aikaa kului ennenkuin kaikki konjakit oli kaadettu ja maksettu. Myöhemmin Tommi huomautti että seurue oli Fortumin pääjohtaja Liliuksen, joka oli tullut veneellään ravintolaan syömään ja poistui tovin päästä tässä Gylttöön suuntaan.

Ajelimme avomeren kautta Gylttöön ohi ja Tommi ohjasi kapealle väylälle joka kulki lähempää rantaa saarten välistä.

 Meri

oli 

Luoteisreunalla oli hieman kuoppaista kun Tommi esitteli  naiselle aluksen voimavaroja. Ajoimme harhaan kun merimerkkejä ei ollut oikeilla paikoillaan ja päädyimme umpiperään.

Erään purjeveneen varoittaessa kivistä selvisi samalla oikea reitti, jolta siltäkin puuttui pari merikortin viittaa. Saaret kuitenkin olivat oikeilla paikoillaan. 

Lopulta olimme kuitenkin Kverkanissa ja tankkasimme sekä astelimme ravintola Buffaloon. Söimme ravintolan kuulua bravuuriannosta Ribbsejä ja salaattia auringonlaskussa. Paikalla oli muutama moottoripyörätyttö nahkavarusteissaan.

Terassilla oli lämmin kun paikka on suojainen.

Viereen rakennettiin uutta turistipyydystä.

Illalla palasimme omaan rantaan Nauvoon ja nostimme verkot Trimaranin etukannelle.

Saalis oli kahdeksan isoa lahnaa ja kaksi kampelaa. Perkasin kalat loivaan suolaan maustumaan ja Tommi laittoi verkot kuivumaan. Alla lokkeja kärkkymässä osaansa.

Kävimme Sallan ravintolassa oluella ja katselimme karaoketouhua josta pääasiassa vastasi paikalle tullut hauska pialaveteläisseurue. Hyviä laulajia. Samat virolaistytöt olivat myymässä ja keittiössä kuin ennenkin.

Illalla savustimme kalat ja söimme ne punaviinin kera nuotion valossa katsellen tummuvaa merta. Yksi jäi syömättä ja toin sen kotiin tuliaisiksi.

Aamiainen rannalla oli tyypillinen. Kahvia ja lisukkeita tuoremehun kera.

Korjailimme venettä siirtämällä sen kellumaan laiturin suojaan tulossaolevan myrskyn varalta ja kiinnitimme sen poijun lisäksi  neljällä köydellä eri suuntiin.

Kävimme muutaman kerran uimassa ja otin aurinkoa Trimaranin etukannella.

Aurinko oli lämmin.

Keittelimme kahvit puolenpäivän jälkeen.

Illansuussa palailimme kohti Turkua. Lautoilla ei ollut lainkaan jonoa ja matka taittui nopeasti. Ehdin vielä illalla sienimetsään.

Merituulta 28-29.7.2007

Viikko oli sateinen, mutta Trimaranin pumpusto-ongelmien takia Nauvoon piti lähteä.

Lähdimme vasta lauantai-aamuna ja kävimme matkalla Ravattulan Citymarketissa ostamassa evästä ja Kaarinan isommalla Hesburgerilla syömässä.

Nauvoon purjehdimme tällä kertaa Destian Sternalla. Falco oli myös liikenteessä  samoinkuin kolmanneksi lautaksi vaihdettu pienempi Odina. Tuuli oli kovaa ja lautoilla oli vaikeuksia rantaanajossa. Nauvon kirkonkylällä oli jonkinlaiset lähetyspäivät ja autoja ja kansaa paljon. Näinpä yhden munkinkin kiirehtivän kirkolta pitkässä mustassa kaavussa ja parrassa. Saaristotietä matkasi pitkä pyöräseurue eläkeläisiä keltaisissa turvaliiveissään.

Pärnäisissä oli hiljaisempaa, mutta kuitenkin jokunen turisti liikkeellä telttoineen ja asunto-autoineen.

Tuuli oli niin kovaa että veneen asennuksesta ei tullut mitäään kun keula pomppi aaltojen mukana metrin loikkia. Vettä ei kuitenkaan ollut alukseen päässyt.

Kävimme ajelemassa Korppoossa ja tutustuimme kaikkiin turistipaikkoihin, Galttbyn lossirantaan. Vattkastin kylään ja siltaan, Rumarnin, Korppooströmin ja Kverkanin vierasvenesatamiin.

Keskustassa naiset purkivat savukalapöytiään.

Korppooströmissä oli Jazztapahtuman valmistelut käynnissä ja vapaaehtoiset niin töpinöissään ettei kulkemaan tahtonut päästä.

Rumarnin ruotsiamolottavat humalaiset espoolaiset saivat Panun suuttumaan ja toivottamaan kaikki vääränkieliset länsinaapuriin.

Kverkanissa oli taas oikeimmansorttinen tunnelma ja paikka tuntui muita viihtyisemmältä.

Illalla kävimme katsomassa valtion Pärnaisten rantakalliolle laittamaa Estonia-muistomerkkiä. Tässähän oli kohtalokkaana yönä autoteitse uppoamispaikkaa läheisin Suomen kolkka johon ruumiit kuljetettiin. Muistomerkki on vaatimaton ja karu.

Seuraavana aamuna sain pumpun asennettua ja pakkasimme veneeseen pehmusteet, pelastuspuvut ja polttoaineet ja lähdimme merelle. Alussa aallot olivat liki metrisiä ja meno röykkyistä. Saarikuntien välisessä aukossa tuli vastaan rahtilaiva, jonka peräaaltojen väliin jäi tasainen meri hetkeksi.

Sen enempää ei Trimaran tarvinnut ja kaasun sai avata niin että olimme hetkessä Nauvon eteläpuolen suojaisella väylällä. Siellä tuulesta ei ollut tietoakaan ja ajoimme väylää pitkin Biskopssalmeen ison purjeveneen perässä madelleen kapeikoissa.

Ajoimme Nauvon vierasvenesatamaan ja tankkasimme ja kävimme ostamassa La Escalen kojusta jäätelöt. Ranta oli täynnään veneitä ja useimmissa luki peräpeilissä

" Esbo"

Tässä Strandbo

Satamasta lähdettäessä olin ajaa kolarin kun mereltä samaan viittojen aukkoon posotti kolme ht-venettä yhtäaikaa ilmeisesti kilpaa ja niistä hitain eli etumainen  alkoi vasta viime hetkellä väistää satamastatulijaa. Sen jyrkkä väistö taas oli aiheuttaa kolarin sen takaa täyttä vauhtia tulleen kanssa. Pääsimme kuitenkin rykelmästä ohi, mutta ilmeisesti veneiden komeaksi tarkoitettu satamaanajo muuttui terassilla katselijoiden silmissä vähemmän mairittelevaksi.

 Nauvon pohjoispuolella tuuli kylmästi, mutta aallokko oli siedettävää ja matka taittui. Saarikuntien aukossa etelään käännyttäessä allokko kasvoi kun tuuli puhalsi etelästä esteettä Saksasta asti.

Saari tuli kuitenkin kierrettyä kokonaan. Ilma alkoi palatessa taas pilvistyä aamupäivän auringon jälkeen.

Laitoin Trimaranin poijun, laiturin  ja rannan väliin neljään pisteeseen kiinni ja uin maihin. Pumpun piti jäädä automattityhjennykselle. Merellä ajaessa pilssiin oli tullut jostain lisää vettä.

Kävimme Sallan ravintolassa syömässä metsästäjänpihvit ja jättihampurilaisen ja ajelimme viideltä vaihtelevassa säässä kotiin. Vaihdoin nopsasti vaatteet ja kävin kaupassa ja kiirehdin mökille, jonne kaupparatsu Ahonen saapui liki heti ajettuaan sinne aamusta asti Kemistä. Kävimme lenkillä ja saunoimme ja grillasimme puoliyöhön.

Merellä 1-2.9.2007

Olin Hauholla Ilorannan maatilamajoituksessa Wanhojen Vallesmannien kokoontumísessa perjantaiyön. Saunoimme savusaunassa ja uimme Roineessa.

Ilorannassa on mahdollista nauttia rautakautinen illallinen, joka tarjotaan rautakauden tyyliin rakennetuissa tiloissa ja isäntäväki  liikkui rautakauden asussa. Isäntä peurannahoissa tulossa viikinkiajan rakennelmilta.

Juhlaillallinen venyi kahteen yöllä. Aaamu-uinnin, aamupalan ja yhteiskuvan jälkeen starttasin kohti Nauvoa. Vaihdoin Forssassa alle maasturin ja hain Tommin Raisiosta.

Päivä oli kirkas ja ilta melko lämmin. Merivesi oli nyt hyvin kirkasta ja järvivettä lämpimämpää.

Tommi oli maalannut Trimaranin kantta valkoiseksi ja alus näytti nyt todella 8 hengen purrelta.

Otimme verkot Leija-veneeseen ja lähdimme merelle. Spinkkilän saaren edustalla on pieni heinikko. josta iski parikiloinen hauki ja Tommi haavi sen ylös. Yritimme nousta maihinkin, mutta paikka oli liian kivikkoinen ja Leija liian iso käsitellä rannan tuulessa pelkillä airoilla. Sallan aution saarimökin kohdalla on hieno hiekkaranta, josta pääsimme maihin ja kävelin kallioita  pitkin samaan heinikkoon. Heitin ruokohelpien yli professorin ja kelasin. Juuri ennen heinikkoa eli metriä ennen kaislikon reunassa möyrähti ja arvelin hauen syöksyneen ohi. Kuitenkin se oli kiinni ja ihmetteli saaliin outoa suuntaa kohti rantaa. Sain sen liki jalkoihini ennekuin se potkaisi pohjasta ja siima katkesi.

Kala oli kuitenkin hetken paikallaan ihmetellen, jolloin sain kiduksista kiinni ja raahasin sen rantaan. Hieman aiempaa isompi.

Tommi totesi saaneemme riittävästi syötävää ja lähdimme takaisin. Laskimme verkot rantaan ja lähdimme savustamaan kaloja.

Tommi toi merisuolaa ja valkoviiniä kalan mausteeksi. Jutellessamme ehtivät kalat olla viitisen minuuttia liian kauan nuotiolla ja lopputulos oli hivenen liian kuiva.

Ilta oli lämmin ja meri tyyni. Yöllä heräsin kovaan myrskyyn. Meri raivosi ja vesi nousi. Vaikutti siltä että verkot ovat mennyttä. Myrsky  hellitti hieman aamuun mennessä ja aamiasta nauttiessamme vaikutti siltä että merelle voisi vaikka päästä.

Tommi kahlasi Trimaranille, joka kellui neljällä köydellä poijun ja rannan välissä. Veneeseen ei ollut tullut vettä vaikka sateet olivat olleet välillä rajujakin. Ajoimme  pari lenkkiä merellä.  Alus nousi hyvin liukuun ja kone totteli nöyrästi.  Nostin meriankkurin ja poijun etukannelle. Hieman oli raskas kun ankkuri pitää 1500 kilon veneen paikoillaan.

Kävimme välillä Leijalla nostamassa verkot, joissa oli rannan kohdalla pari syötävänkokoista lahnaa. Verkot olivat likaiset myrskyn sekoitettua vettä koko yön.

Vedimme Trimaranin trailerille ja tyhjensimme akut, bensiinit, penkit vaunuihin ja telakoimme sen ison pressun alle.

Kävimme Sallan ravintolassa syömässä vuohenjuustotaskuja lohkoperunoilla. Pitkämäki heitti Japanissa kultaa. Kauniissa auringonpaisteessa ajelin Raison kautta kotiin.