Pidennetty viikonloppu Pariisissa 15-18.2.2013

Poistin kuvat sivutilan loputtua

Varasin syksyllä lokakuussa  matkan Pariisiin kun Norjan lentoyhtiö myi Aurinkomatkojen kautta edullisen neljän päivän paketin 250 euroa henki. Lentojen osuudeksi tuli 132 euroa. Kolmen yön hinnaksi tuli 118 euroa hengeltä eli 40 euroa yö.

Lähdimme 15.2 Irjan kanssa aamukuudelta Nurmijärven Röykän kautta Vantaalle.  Lento lähti klo  9.00 ja olimme puolen päivän jälkeen Orlyn kentällä.

Joimme siellä kahvit Paulin kuppilassa  ja ajoimme shuttlejunalla Anthonyn asemalle, josta RER B linjaa Gare Nordille. 

Kävelimme parin kilometrin verran Grand Turin hotellillemme Rue Victor Massella.

Miellyttävä hotelli. Huoneet pieniä, mutta vastaanottovirkailijoina mukavia asiallisia miehiä.

Pyyhkeet vaihdettiin joka päivä ja alhaalla oli automaatti, josta sai juotavaa. Ravintoloita paljon ympärillä ja Pigallella iso valintamyymälä.

Matkalla haimme pullon kuohuviiniä, jonka kanssa tutkiskelimme lähialueen karttaa.

Jääkaappia ei ollut, mutta eväät pysyivät ulkona ikkunalaudalla kylminä kun yöllä lämpötila laski olennaisesti.

Illansuussa kävelimme korttelin pohjoiseen Pigallelle ja nousimme funicolorilla Montemartrelle.

Irjan shoppaillessa muotiliikkeissä kävin tutustumassa Abessen aukioon ja St-Jean lÈvangeliste de Montmartren kirkkoon

Kirkko on viime vuosisadalta ja entisen luostarin paikalla. Alla näköala Sacre Coeurin portailta kaupungille.

Montemartrelle pääsee bussilipulla funicoloria pitkin ja ylhäällä Sacre Coeurin portailla oli taas katusoittajia ja paljon kansaa. Ratsastajapatsaat kirkon fasaadissa ovat Jean d´Arc ja Ludvig Pyhä.

Basilica Sacre Coeur on vuodelta 1914 ja rakennettu Kristuksen pyhän sydämen kunniaksi kiitokseksi siitä että Bismarkin joukot eivät saaneet valloitettua Pariisia vuonna 1870. Kahden liikemiehen rukouksen mukaan perustettu eräänlainen votiivirakennus.

 Kirkon vihkiminen myöhästyi vuoteen 1919 saksalaisten uuden hyökkäyksen takia. Joka ei sekään ollut viimeinen.

 Messua häiritsi hieman sankka kävijämäärä kun oli perjantai-ilta. Kellotornin kello painaa 18.500 kg ja ääni on vaikuttava. Kieli painaa 850 kiloa.

 Jatkoimme matkaa Place Tetrelle, jossa oli liikaa väkeä ja ravintolat aukiolla täynnään-

Irlantilainen  ravintola yläkuvassa oli kuitenkin tyhjillään ja joimme irlantilaiset kahvit kaksin. 

Mäeltä laskeutuessamme eksyimme sen takapuolelle ja lopulta oli kiivettävä uudelleen ylös kun kiertäminen olisi pidentänyt matkaa runsasti. Tuli kerran nähtyä kukkulan takapuolikin.

Palailimme yöllä hotellille ja menimme aikaisin nukkumaan.

 Aamulla menimme 12 linjan metrolla keskustaan  ja kävimme Pritemps -tavaratalossa. Henkilökuntaa oli paljon ja hinnat huimat eikä oikein selvinnyt millä liike eli kun asiakkaita ei juurikaan ollut vaikka oli lauantaiaamu ja paras markkinapäivä. Ylhäällä pitäisi olla hyvä ravintola, mutta emme löytäneet heti

Wc maksu oli 2,5 euroa.

Kävimme Chaillotin Trocaderolla Cineaquariumissa katselemassa mm rauskuja, mureenoita, hummereita, tropiikin- ja haikaloja.    

Altaat (43)olivat maan alla rinteessä entisessä louhoksessa ja kaloilla paljon tilaa lasiseinien sisällä.

19 E / hlö

 Lapsia oli paljon ja iśoja perheitä päiväänsä viettämässä-

Kävelimme aamuauringossa Seinen rantaa takasin Palace Tokion ja Alman sillan ohi ja kävimme oluella Alma Marceaun aukiolla josta alakuva. 22 euroa pikkulasilliset. Prinsessa Diana kuoli allaolevassa tunnelissa.

Kävelimme siitä yläkuvan  Petit Palacelle, jossa katselimme patsaita ja  tauluja. Söimme sisäpuutarhan viereisessä kahvilassa Plat de Jourina mm polenttaa ja risottoa kanalla viinin kera. Le Jardin de Petit Palais 42,50 €

Museon nimi on Musee des Beux-Arts de la Ville de Paris. Kreikkalainen, roomalainen, keskiaikainen ja renesanssin taide. Lisäksi huoneellinen impressionisteja. Ranskalaisia koriste-esineitä ns. antiikkia.

Yllä Grand Palacen fasaadi kuvattuna vastakkaisilta portailta. Siellä oli eläinten seksuaalisuutta valottava näyttely yms vähemmän kiinnostavaa.

Vastaa messukeskusta, mutta on tietysti rakennettu tyylillä.

Kävelimme Pont Alexanderin yli kauniissa auringonpaisteessa. Peruskiven muurasi 1896 Nikolai II:n isä tsaari Aleksanteri III oman isänsä muistoksi. Silta valmistui 1900-luvun maailmannäyttelyyn em palatsien kanssa yhtäaikaa. Yksikaarinen silta on pidempi kuin esim entinen Turun Myllysilta ja edelleen käytössä...

 Toisessa päässä on Invalidesin puisto ja sotamuseon rakennus. Silta ei saanut rakennusmääräysten mukaan peittää näkymää  niille. Nurmikon alla on parkkiluolasto.

Silta sivusta. Rakennus on Grand Palace- jonka juuri uusitut lasikaton metallirakenteet painavat enemmän kuin  Eiffel-torni. 8.500 000 kg

Pylväs sillan eteläpäässä. Kummassakin päässä pylväässä on siivekäs hevonen. Ja paljon kerubeja.

Kauempaa kuvattuna- alla  Kansalliskokouksen rakennus

 Kävelimme vasenta rantaa ylävirtaan. Seinessä oli kova virtaus kevään takia ja joessa oli kohtalaisia nivoja koko ajan.  Kansalliskokouksen rakennus Palais Bourbon eli alahuone. Natsit pitivät sitä majanaan sodan aikana. Rakennettiin alunperin 1722 Ludvig IV tyttärelle Bourbonin herttuattarelle.

Kansallistettiin vallankumouksen aikaan.

Kävelimme yli Concorde-sillan samannimiselle aukiolle, josta lähtee Champs Elysee. 72 metriä leveä , Euroopan kaunein katu johtaa maailman suurimmalle riemukaarelle. Etoillen jälkeen nimi vaihtuu jatkuen kuitenkin edelleen Defencen pilvenpiirtäjille Grand Aechelle  n 8 km päähän..

Maailmapyörän juurella oli torvisoittajia ja markkinatunnelmaa hehkuviineineen. Chaud Vin. Mulled Vine. Gluchwein.

Irja halusi maailmanpyörään 200 metrin korkeuteen. 10 €

Silta on Concorde ja Palais Bourbon. Seinen rannalla on antikvaristien kojuja. Pariisin sääntöjen mukaan niitä on 250 kpl.

Concorde aukion arvokkaat rakennukset  vasemmalla Hotell Crillon ( yö 3000 €) ja meriministeriö.

Välistä lähtee Rue Royal Madelainen kirkolle.

Tuilleriesin puisto, jonka suunnitteli aurinkokuninkaan arkkitehti samalla kuin Versaillesinkin puistot. Carrousel Triomphe voitonkaari ja sen takana Louvren linna, jonka rakensi Filip August aikanaan suojaksi viikinkejä vastaan vuonna 1190. Norjalaisethan hävittivät Pariisin ohimennessään 800-luvulla.

Kävimme 1900-luvun alun taidemuseossa l´Órangeriessa, jossa oli impressionistien Matissen, Monetin Cezannen,Rousseaun, Renoirin, Picasson ym maalauksia. Mm Picasson " iso nainen punaisella taustalla"

Ei mitään erityisen kauniita tai huipputeoksia, mutta paljon samaa tyylisuuntaa.

Meriministeriö Hotel de la Marine yllä läheltä.

Ajoimme metrolla kaupungintalolle ja kävelimme Notre Damelle. Messuun oli kuitenkin satojen ihmisien jono ja jätimme sen nyt väliin kun väkitungoksessa kirkon tunnelma kärsii metelöijistä.

Kävimme katsomassa oikeuspalatsia ja ajoimme Citen asemalta kakkoslinjaa Marcadet Poissonniersille ja sieltä 12 linjalla Pigallelle.

Kävimme illalla syömässä eväitä ja juomassa pullon viiniä hotellilla. 

Yöllä lähdimme bussilla 67 keskustaan ja kävimme uudelleen Ilen saarella katsomassa yövalaistua Notre Damea. Sitä vastapäätä oli valmistunut korkea katsomo, josta voi katsella istuen suurta 1330 rakennettua katedraalia.

Laskin fasaadisssa olevan ainakin108 pyhimmysveistosta ja paljon vesinokkapiruja.

Palatessa eksyimme pohjoisosassa Poisonnerilla,  jossa näkyi olevan paljon ns. yöelämää seisoskelemassa odottamassa.

Menimme  taas aikaisin nukkumaan haettuamme kaupasta evääksi sämpylöitä ja juustoja.

yöllä Pariisin valaistus on upea, mutta kännykkä ei sen kuvaamiseen oikein riitä.

Alla kaupungintalo Hotel de Ville. Sisätilat ovat prameat.

Talon edessä on luistinrata. Ennen tässä oli hirttolava ja mm 1610 aukiolla revittiin Henrik IV murhaaja Ravaillac neljällä hevosella palasiksi.

Kaupungintalo rakennettiin vanhan 1870 palaneen mallin mukaan uusiksi.

Aamiainen Petit Dejouner maksoi 9 euroa ja sisälsi kahvia ja sämpylän sekä croissantin.

Ajoimme sunnuntaiaamuna taas bussilla Seinelle ja kävelimme sillan yli Ilelle ja siitä St Michelen aukiolle.

Pont Neuf on vanhin silta. Peruskiven laski Henrik III vuonna 1578. Keskellä oleva ratsastajapatsas on Henrik IV, joka antoi sille nimen  1607.

Pont de Saint Michel-silta. Vasemmalla oikeuspalatsia, joka ulottuu saaren yli ja on  vanhaa kuninkaanlinnaa heti roomalaisajan jäljiltä.

 Kävimme juomassa tonicit aukion laidan ravintolassa.

Saint Michelin suihkulähde on vieressä.

Melkoisen seikkailun jälkeen pääsimme junalla Versaillesiin oudolle asemalle,  josta oli pitkä matka linnan etupihalle. Juna tyhjennettiin välillä ja seuraavalla jouduimme Pereire Lavalloisin asemalle josta radanlakaisija neuvoi St Lazarelle. RER C-linja ei kulkenut poikkeuksellisesti Versaillesiin ollenkaan, josta muut eivät tienneet.  Liput tarkastettiin ja alkuperäinen C-linjan lippu kelpasi vaikka koko junalinja ei nyt kulkenutkaan.

Kävimme matkalla Versaillesissa syömässäkin täydessä pizzapaikassa kun matka oli pitkä. Tulimme sisään jostain henkilökunnan sivuportista oikealta reunalta ja jouduimme kiertelemään palatsin siipirakennusta pääportille päästäksemme.

Versailles on maailman suurin kuninkaanlinna ja kiertosuunta alkaa linnan kirkosta.

Toisessa kerroksessa ovat kuninkaallisten yksityishuoneet

Makuuhuoneissa oli tungosta kun kaikki halusivat nähdä kuninkaan yksityiskeijan.

 Kattokoristeet eivät jääneet tungoksen taakse.

Peilisali jossa allekirjoitettiin Versaillesin rauhansopimus 1919

Katto on erikoinen..

Katsottavaa olisi päiväkausiksi

Kävimme oluella ravintolassa. Oluen saadakseen piti ostaa pieni keksi. Yhdellä sai kaksi olutta.

  Pietarin Kesäpalatsiin ja Neuswansteiniin Baijeriin on kopioitu samanlaiset.   Versaillesin eteläsiivessä on historiamuseo.

Kävelimme sulkemisaikaan väkijoukon perässä kolmannelle oudolle asemalle, jossa asemamies avusti lipun ostamisessa. Se kun oli automaatilla konstikasta. Vaikka kaikki matkustajat asemalta menivät Pariisiin oli tämännimisen kaupungin löytäminen  isosta  nettivalikosta vaikeaa.

Yritimme palatessa käydä syömässä Place Tetren Chez Eugenessa, mutta keittiö oli jó kiinni.

Ajoimme Abessesin metroasemalle josta nousimme hissillä ylös aukiolle.

Keskustorille oli sieltä vielä satakunta porrasta. Olisi kannattanut mennä katua länteen funicolorin alapäähän.

Place Tetre (kumpu) ja taiteilijoita. Aikoinaan tässä oli luostarin hirsipuu. Pariisin korkein kohta 130 m meren yläpuolella.

Sacre Coeur yövalaistuna. Kävelimme shoppaillen alas Pigallelle ja istuskelimme  tunnin kahviloissa vellovaa väkijoukkoa katsellen.

Menimme aikaisin nukkumaan kun taksikuski tuli ennen seitsemää. Kuski tankkasi auton matkalla ja ihmettelin minne maksaa kun missään ei ollut automaattia.  Ilmeni että kadunnurkassa istui jo ukko, joka rahasti. Tankkasi tasarahalla ja toimi tehokkaasti.

Kehätie oli kokemus kun autoja oli kahdeksan rinnan ja ajettiin kovaa pienin välein.

Kentällä olimme pari tuntia liian aikaisin, mutta suurkaupungissa on välillä yllättäviä hidasteita, joille ei voi mitään.

Joimme muutamat kahvit ja kone tuli ajallaan. Turvatarkastus oli hidas kun ihmiset havahtuvat siihen vasta ihan viime hetkellä vaikka  seisoisivat  tunnin jonottaen.

Kenttä tuli ainakin hyvin tutuksi kun istuskelimme kaikissa kahviloissa.

Kuudelta olimme kotona eli paluu oli paljon menomatkaa hitaampi.

Metrin hanki Pariisin lämmön jälkeen oli kontrastiltaan aika paha...