gdansk_003.jpggdansk_011.jpgGdansk 4 -7.4.2015

Kävimme pääsiäispyhinä Wizzairilla Puolan entisessä Danzigin vapaakaupungissa.

Kuitti tuli unkariksi, mutta euroissa lento maksoi 136 € hengeltä. Rekisteröitymällä sai alennusta ja matkaliput sai tulostettua netistä kuukautta ennen. Lipun kanssa Turkuun ja suoraan koneeseen ilman jonotteluja. Palvelu koneessa toimi tehokkaasti ja noin tunnin jälkeen laskeuduttiin Lech Walesan kentälle.

gdansk_047.jpg

Odoteltiin turhaan bussia no 210B ja otettiin lopulta kimppataksi keskustaan ja kun jouduin maksajan paikalle sanoin mihin ajettiin. Taksi otti 71 zlatia (17 euroa) mutta muut maksoivat kaksi kolmannesta.

Euro on noin neljä zlatia eli zlati 25 senttiä.

11082408_816320875105520_2180803104831284755_o.jpg

Neljän tähden hotelli Holland House Residence sijaitsi vanhan kaupungin päätorilla lähes Motlawajoen rannassa.

11088614_816320905105517_4380763957308859307_o.jpg

171 euroa kolmelta yöltä eli 56 euroa yö. Huone oli hulppean kokoinen ja siivottiin heti kun sieltä poistui hetkeksikään.

11128809_816581725079435_2280825586934350604_o.jpg

Aamiainen maksoi 10 € erikseen, mutta oli hintansa arvoinen eli balttilaisen runsas.

gdansk_009.jpg

Kävimme pääsiäsiaamuna kävelyllä vanhan kaupungin kaduilla. Tutustuimme mm Marian Basilikaan, joka on maailman kuudenneksi suurin. Maailman suurin tiilikirkko.

gdansk_222.jpg

Oli vaikuttava näky ja hallitsi koko vanhaa kaupunkia kun se avautui moottoritien päätyttyä näkyviin iltahämärässä. Tämä kuva on takapuolelta.

gdansk_043.jpg

Gdansk on tunnettu kauppapaikka jo 900-luvulta. 1200-luvulla Puolan kuningas kyllästyi preussilaisten pakanaheimojen hyökkäyksiin ja pyysi apua ristiretkeltä palanneilta saksalaisilta temppeliritareilta.

11133970_816317941772480_2775893726966594928_o.jpg

Nämä karkottivat pakanaheimot, mutta ottivat lopulta Gdanskin verisesti valtansa  pariksisadaksi vuodeksi. Vasta 1453  liettulalais-puolalaisen Jagellojen kuningaskunnan onnistui saada kaupunki puolalaiseksi vapaakaupungiksi, jona se säilyi lähes Napoleonin sotiin saakka.

Saksalaiset hoitivat kauppaa hansaliiton osana ja kaupunki vaurastui nopeasti.

II-maailmansodan jälkeen vasta venäläiset ja puolalaiset ajoivat saksalaiset pois kaupungista. Tyyliltään kaupunki on historiansa takia tyypillinen itäpuolen saksalaiskaupunki porvaritaloineen ja tiilikirkkoineen.

11146507_816320825105525_7124010140445964549_o.jpg

Kiertelimme joen rantoja ja kävimme syömässä rantaravintolan terassilla. Puoliso tilasi siikaa ja sai rapuja. Itse tilasin hampurilaisen ja sain kaalisoppaa. Lasku tuli kyllä oikeista annoksista, mutta hyvää kaalikin Balttiassa on. Pikkukaupat olivat avoinna ja ostimme pullon kuohuviiniä ja tomaatteja illan ratoksi.

Opettelin televisiosta italiaa kun ohjelmatarjonnassa oli vain kolme puolalaiskanavaa, BBC ja RTL.

gdansk_084.jpg

Illalla kävimme vielä pääasemalla syömässä kanaa ja kuvailimme kaupunkia yövalaistuksessa.

gdansk_101.jpg

Dlugi Targ on pitkä tori Dlugalla eli pitkällä kadulla. Hotelli ihan toisessa päässä sinisen valon kohdalla.

Alla maailman vanhin nostokurki, jolla jo 1300-luvulla purettiin laivoja. Käyttövoimana olivat suuret oravanpyörät, joita orjat polkivat.

gdansk_073.jpg

Kolmet kirkonkellot herättivät toiseen pääsiäisaamuun jo kuudelta.

Aamulla lähdimme Sopottiin junalla. Junan löytäminen ja odottelu vei aikaa kuten rautateillä aina, mutta lopulta oikea  SKM-paikallisjuna tuli lähes tunnin istumisen jälkeen. Pikajunat ovat erikseen.

gdansk_135.jpg

Hienoja hotelleja ja hienoja autoja.

gdansk_155.jpg

Sopot on rantalomaparatiisi ja nyt kolealla säällä lähinnä ruokapaikka. Kävimme pizzalla kävelykadulla.

Parhaita syömiäni pizzoja.

Hyvin kauniiksi kävelykatu oli saatu ja ihmisiä oli tutustumassa paljon, vaikka kevät oli vielä vasta alussa.

gdansk_194.jpg

Illalla kävimme joen toisella puolella syömässä uppokanaa ja kävelimme yöelämää katsellen.

Gdansk on maailmanhistoriallisesti merkittävä kahdessa tapahtumasarjassa.

Siellä ammuttiin II Maailmansodan ensimmäiset laukaukset kun saksalainen Schleswieg-Holschtein-sota-alus oli tullut laivastovierailulle ankkuroituen joen mutkan satamaan. Viikon päästä 1.9.1939 klo 4.45 se ampui täyslaidallisen puolalaiseen Westerplatten linnoitukseen joen suulla, jossa 182 puolalaista piti puoliaan viikon verran noin 3.400 saksalaista sotilasta vastaan huolimatta syöksypommittajien linnakkeeseen pudottamasta 25 tonnista pommeja.

Pääkadun varressa on vanha neuvostojohdon ( Gomulkan) rakennus, jonka kapinoivat työläiset polttivat 15.12.1970.

Kapina tukahdutettiin verisesti. Vuoden 1980 lakkoilijoita venäläiset eivät voineet Afganistanin sodan ja  rahanpuutteen takia tukahduttaa ja lakkojen seurauksena saatiin ensimmäiset vapaat ammattiliitot.

Venäläiset määräsivät sitten kenraali Jaruzelskin murskaamaan Solidaarisuuden ja johto teljettiin vankilaan. Alkoivat levottomuudet, jotka johtivat kommunismin kaatumiseen ensin Puolassa, Itä-Saksassa, Romaniassa ja lopulta valta vaihtui myös Venäjällä ja sosialimi kaatui 1989.

gdansk_222.jpg

Tiistaina pakkasimme ja maksoimme laskun 754 zlotia käteisellä. Kävelimme katsomaan Kansallismuseota, jossa oli vanhan alankomaalaistaiteen näyttely. 10 zlotia pääsymaksuna.

Upea vanha rakennus oli osa vanhaa luostaria. Gdansk pommitettiin sodassa maan tasalle ja puna-armeija poltti tullessaan vanhankaupungin tiilikasaksi. Gdansk rakennettiin vanhojen rakennusten mallin mukaan entiselleen.

Bussi 210 olisi tullut vasta puolen tunnin päästä  ( 3 zlotia) ja kun oli jo shoppailtu riittävästi menimme kentälle taksilla. Otti noin 80 zlotia ja ajeli pohjoista reittiä kaupungin halki. Gdansk on asukasluvultaan Helsingin kokoinen, mutta katunäkymiltään siistimpi.

Kentällä ei niuhoteltu ja kaikki sujui tehokkaasti ja varmasti. Tilat olivat selkeät vaikka rakennus oli ultramoderni. Ostin kaksi pikkupulloa paikallisia liköörejä. Söimme ravintolassa salaattia ja kanaa. Hyvin tehokas ravintola ja hyvä palvelu. Puolasta jäi positiivinen kuva neuvostoköyhyydestä nopeasti nousseena teollisuusmaana.

Koneessa oli paljon puolalaisia tulossa töihin Suomeen tekemään niitä töitä, joita suomalaiset eivät viitsi tehdä. Ajelimme Loimaan kautta kotiin illalla Lulun suureksi riemuksi.