Nellim ja Tsarmi 10-15.6

Käytiin Lapissa aikaisin kun myöhemmin ei ehdi.  Lentoliput 131 euroa, pikkupolo 141 euroa sekä parkkeeraus 41 euroa Vantaalla viideltä päivältä.

Lapissa 28 asten helle oli muuttunut kahden asteen räntämyrskyksi ja mentiin ensimmäiseksi yöksi kylpylään. 75 euroa oli hyvä tarjous.

Uitiin kolme tuntia ja mentiin alkuyöstä Panimoon oluelle. Ravintolat olivat kiinni, mutta Panimosta olisi saanut kanansiipiä ja R-kioskista hodareita. Yöllä satoi muutama sentti lunta.

Aamiaisella oli paljon ulkomaalaisia. Ajeltiin kovassa tuulessa Jongun tie tutkimassa Palopään huiputusreittiä, muttei löydetty.

Kävin ostamassa Kiehisestä verkkoluvat 20 € vuodeksi.  Merkit olisivat odottaneet virastotalon postilaatikossa, mutta kun ei käyty illalla Ivalossa.

Ostettiin Vaskoolista muonaa 90 eurolla viikon tarpeisiin.  Käytiin vielä Ritvan valinnassa ja ajeltiin sitten lokaista Jäämerentietä Nellimiin.

Ministeri Berner oli antanut tien parantamiseen 9 miljoonan määrärahan ja paljon sillä oli saatu aikaan.

Suurin leikkaus oli meillä omassa Kaitavaarassa, jossa kaivurit menivät sisään vaaran kallion lävitse.

Vaaran päällä tie oli siirretty 20 metriä korkeammalle linjalle ja päänkokoista kiveä oli ajettu 21 km matkalle useiden metrien kerros.

Eksyin välillä tieltä ja oli palattava liejun seassa takaisin kun oikeaa kulkua ei ollut merkitty kaikkiin kiertopaikkoihin.

Inarilaisen maansiirtoliikkeen kaivureita oli parikymmentä läpi viikon työn touhussa ja kuormureita ja dumppereita kymmenkunta kumpiakin.

Mökillä laskimme verkot ja tomutimme patjoja ja pumppasimme saunavesiä.

Siirsin jääkaapin ulos kun lämpötila oli alle kymmenen astetta. Sääski ei niin kylmässä lenn

Pitkospolut alkavat jo lahota, mutta vielä kestivät.  Läheisellä mökillä tehtiin varstorakennusta ja toisessa päässä järveä rakennettiin myös jotain aittaa.

Poroja ei näkynyt, mutta verkoissa oli pari syötävän kokoista ahventa.

Erämaassa nukkui hyvin ja ensimmäisenä yönä lämmitettiin kamiinalla että tarjettiin.

Seuraavina päivinä oli tuuletettava kun lämpö nousi nopeasti.

Seuralaisen poskihammas oli tullessa haljennut ja paikallinen hammaslääkäri Yrjö Mäkiö poisti sen keskiviikkona parissa minuutissa.

Käytiin sitä ennen syömässä Ivalon Seolla seisovassa pöydässä ja poski paksuna ajettiin Kuutuan metsäautotielle ja sieltä Lintu-Antin tietä Moitakurun päivätuvalle.

Käveltiin retkeilyreittiä ylös Palopään huipulle.

Lenkkitossut olivat soilla vähän liian kevyet, mutta puoliso ei silti vilustunut.

Huipulta olisi jatkunut moottorikelkkareitti Kaunispäälle, mutta auto olisi jäänyt kauas.

Tullessa poikettiin Vaskoolissa. Nellimin tie oli kuivempi ja saunottiin ja nautittiin pilsneriä illalliseksi.

Torstaina korjasin mökin lattiaa kun eristeet alkoivat pursuta tuulensuojalevyjen haljettua.

Verkoissa oli yksi pitkä nälkäinen hauki, jonka paistoin voissa perunoiden seuraksi.

Tein saunan taakse varastoa kunnes kiellettiin rumentamasta maisemaa.

Yllä vielä Moitakurun rakennuksia.

Kävimme maastopyörillä ajelemassa Inarin rannassa katsomassa isompaa venettä. Se jaksoi hyvin maata jängällä kun on kauan huilaillut. Vesiliikennettä ei juuri näkynyt ja emme käyneet kylällä koko viikkona.

Tien ajaminen oli sen verran hidasta että ihan turhaan ei sille lähtenyt.

Perjantaina kävimme Tsarmitunturilla. Kontosjärventie oli kohtuullisen hyvässä kunnossa ja pikku Polo hyvä ajaa. 

Polossa on parempi maavara kuin Golfissa. Ajoimme Susi-Talaksen kohdalta lähtevää metsäautotietä kilometrin etelään, mutta kivikko alkoi hirvittää ja käännyin takaisin. Paikallisilla on Hiacet ja Hiluxit eikä kivet niitä haittaa. Ajoimme varovasti länteen sorakuopilta ja jätimme auton tunturille menevän "polun" alkuun.

Talousmetsän loputtua parin kilometrin päässä alkaa isojen aihkien täyttämä rinne. Upeaa puustoa.

Matkalla on kolme tunturipuroa joissa juotavaa vettä ja muutama heikompi kosteikko.

Söimme voileivät viimeisellä nuotiopaikalla kun palatessa voi olla liian kylmä.

Polku ylös oli taas kadota, mutta gepsillä löytyi.

Huipulla tuuli kovaa, mutta näköalaa riitti Inarille ja Venäjälle saakka. Kaitavaaran iso leikkaus näkyi yli 20 km päähän.

Paluu otti niveliin ja polku oli paljon kivisempi. Joimme puroilla pitkään.

Matkaa ei kertynyt kuin yhdeksän kilometriä, mutta aikaa meni viisi tuntia. Kolme ylös ja kaksi alas.

Paremmat vaellussauvat olisivat auttaneet. Toisesta puuttui sompa ja sitä piti aina kiskoa irti suosta.

Saunottiin pitkään yöttömässä yössä ja paranneltiin rakkoja.

,,,,

,,

Lauantaiaamuna siivoiltiin paikkoja. Lakaisin lattiat ja kannoimme kelopuita saunaan kuivamaan seuraavaa kertaa varten. Pari lautaa terassille estämään hirvaiden peilailua ikkunoista.

Tankattiin Polo. 6,7 litraa sadalla on vähän kun auton kiihtyvyys oli ihan isompien tasoa.

Käytiin taas syömässä SEOlla ja palautettiin pilsneritölkit Vaskooliin.

Kone tuli ajallaan ja pian olimme Kittilässä, jossa alkoi kulua aikaa. Ilmeni että nuori perämies oli saanut kahdessa peräkkäisessä laskussa jarrut ylikuumenemaan ja piti odotella että lämmöt laskisivat alle 300 asteen varorajan.

Kittilästä ei montaa ihmistä tullut.  Kylä näytti ilmasta hiljaiselta kun sesongit ovat ohi.

Kittilässä on puolet kuntaa syytteessä jonkun pehmonallen takia.

Vantaalla oli kenttä täynnä ulkomaalaisia ja kulkeminen hankalampaa.

Helteessä ajoimme Röykän kautta Karkkilaan ja palasimme syömään Masuuniin kermalohta ja porsaanpaistia. Kävimme uimassa Letkulla ja olimme kuudelta kotona.