SukututkimustaTätini Mailis Ojansuun selvitys sukulaisuudestamme Kydön Hannulaan ja sukujen muistitiedon mukaisista vaiheista sellaisina kuin äitinsä Lyyli Kytöluoto ne hänelle opetti useaan kertaan...
Tammelan Patamon päätalon Tourun poika Henrik Heikkilä sai 1800-luvulla Heikkilän torpan Patamon Tourun maista. Talo oli aiemmin lähempänä Tourua ja piti siirtää 1800- luvulla lähemmäs nykyistä. Aiempi talon paikka ei sopinut tourulaisille ja halusivat talon siirrettäväksi. Heikkilä- Kytöluoto on nyt Patamon puolella aivan Letkun rajassa kiinni.
Tourun Henrikillä oli sisaria, joista yksi meni emännäksi Kallion Jaakkolaan ja toinen Niemelään. Jaakkolan Ismo ja Sakari Ryhtä ovat siten kaukaisia sukulaisia.
Henrik Heikkilä meni sitten naimisiin Kydön Hannulan tyttären kanssa ja he saivat mm tyttären Hildan, joka oli isoäitini Lyylin äiti.
Suontaan isäntänä oli ollut aiemmin 1801 syntynyt Michel Anderss Suontaka ja emäntänä vuoden vanhempi Maria Kraatari. Isännän isä oli Anders Ericss Biström s 9.11.1770 ja tämän isä 1745 syntynyt Eric Ericss Biström
Suontaustan em Mikon ja Marian tytär Anna Christina Michelsd Suontaka 9.7.1825 – 1915 haki itselleen ensin miehen Kaukjärven Anttilasta ( Henric Johan Jacobss) ja sai tämän kanssa lapsia ainakin viisi. Yksi tyttäristä meni naimisiin Malmilta olevan Ahon kanssa ja toinen Vesilahdelta alun perin olleen Räikän kanssa. Räikän suvulla on puutarha Helsingissä. Severi Räikkä oli taksikuski Helsingissä ja palasi sieltä vanhempana. Yksi tyttäristä meni emännäksi Letkun Mäenpäähän.. Letkun Raunioon tuli yksi lapsista emännäksi.
Leskeksi jäätyään Anna oli antanut 11 ha metsää Ruostejärveltä Heikkilä-nimiselle miehelle, jonka tämän sukulaiset myivät aikanaan kauppalalle kesäsiirtolaa varten nimellisellä hinnalla.
Tilaluettelon mukaan Annan ensimmäinen mies oli Pusulasta.
Tämän kuoltua emäntä meni naimisiin uudelleen nyt Hannulan pojan Jacob Jacobss Hannulan 1815- 1876 kanssa, joka tuli siten Suontaahan isännäksi 1853 . Em Hannulat olivat sisaruksia.
Anna ja Jaakko saivat lapsia mm Juho Suontaustan eli isoäitini Lyyli Kytöluodon isän. Lisäksi sisaria. Annan ja Jaakon hautakivessä ovat Juhon vauvoina kuolleet lapset Leo 1914-1915 ja Kaarlo
Heikkilässä oltiin köyhempiä eikä Henrik saanut torppaa maksuun veljilleen Touruille. Heikkilät lähettivät tyttärensä Hildan 15.8.1893- 1.7.1932 kasvamaan jo pienenä Suontaahan eli pikkupiiaksi. Siellä oli Heikkilän emännän veli Jacob Hannula Kydön Hannulasta uutena isäntänä.
Hilda meni siis enonsa taloon. Talon poika Juho 28.10.1870- 27.5.1932 oli otettu serkkunsa Heikkilän Hildan kummiksi kun oli 23-vuotias ja rikkaampaa sukua.
Juho ja Hilda menivät Suontaan yhteiselon seurauksena naimisiin ja kuolivat samana vuonna 1932 vaikka ikäeroa oli 23-vuotta.
He olivat serkuksia kun kummankin toiset isovanhemmat olivat sisaruksia Kydön Hannulasta. Juhon isä ja Hildan äiti olivat siis sisarukset Hannulasta. Sisarilla oli ilmeisesti ikäeroa. He saivat neljä lasta isoäitini Lyylin, Vienon Pertun ja Irjan.
Juholla oli sisaruksia ainakin viisi. Talossa asuivat kuolemaansa saakka sisaret kuuromykät Edla 24.4.1858 -9.10.1937 ja Jaakko 23.11.1863 -24.12.1940
Nämä kävivät Helsingissä kuurojen koulut ja olivat sen takia riittävän oppineita Edla opetti lapset mm Lyylin kutomaan taidokkaita kankaita, joita oli Suontaassa hyllyt täynnä. Kulkivat linja-autolla Helsinkiin.
Yksi Juhon siskoista meni naimisiin kirkonkylän Sipilän isoon taloon Serveetius Sipilän emännäksi. Toinen sisko meni Letkun Hiisilään emännäksi. Hiisilä oli kauan aiemmin erotettu Suontaasta omaksi talokseen. Kolmas sisko meni Letkun Raunioon emännäksi. Nämä olivat siis Lyylin tätejä. Serveetiuksen poika sai sitten Ville Sipilän ja tytär Iita Sulo Sipilän, joiden maat Ojansuut myöhemmin ostivat kun nämä olivat Mailiksen pikkuserkkuja.
Kun Heikkilät eivät saaneet torppaa maksuun osti Juho Heikkilän eli vaimonsa syntymäkodin (nyk Kytöluodon) juuri syntyneelle ensimmäiselle lapselleen Lyylille.
Hilda ajoi henkilöauton ajokortin n 1925 Kortista on kopio tallella.
Letkun Yli-Jaakkolaan oli nimittäin ostettu kuorma-auto, jonka lainan Juho Suontausta oli taannut.
Kun Yli-Jaakkolan Esko ei saanut sitä maksettua ostettiin ko kuorma-auto Suontaahan ja laitettiin emäntä 23-vuotta miestään nuorempana autokouluun. Hilda ajeli autolla lasten kanssa vielä 30-luvulla.
Hilda ja Juho kuolivat samana vuonna. Hilda sai keuhkotaudin Hugo-veljeltään, jonka oli ottanut Suontaahan sairaana hoidettavakseen. Hilda sai siis keuhkotaudin ja laittoi sen jälkeen itselleen ruokansa ja pesi astiat niin ettei tauti tarttunut muihin. Irja oli alle kouluikäinen vanhempien kuollessa. Kuolinaika on Suontaan toisessa hautakivessä. Juho kuoli sydänvaivoihin. Hilda oli kuollessaan alle neljänkymmenen ja Juho kuudenkymmenen. Heikkilässä kaikki kuolivat ilmeisesti keuhkotautiin ja talo jäi tyhjilleen ja uusi rakennettiin Lukkaloiden avustuksella kauemmas Härkätiestä näiden neuvosta. Juho oli ostanut sen isoäidilleni Lyylille kun Henrik ei saanut sitä maksuun tourulaisille.
Lyylin veli isäntä Perttu Suontausta sai toisen nimen enoltaan Hugolta. Lyyli meni naimisiin Kostin kanssa ja ensimmäinen lapsi Mailis syntyi Suontaustan saunassa.
Kosti muutti nimensä Kytöluodoksi ilmeisesti kansalaissodan takia. Kosti oli ollut kasvattina Riihivalkaman Holmassa Martta-tädillään, joka oli naimisissa Janne Lukkalan kanssa. Martta -täti oli Kostin isän Kallen sisar.
Kostin äiti Anna Sofia Ekman kasvatti vanhemman siskon Sallin Forssassa.
Annan äiti oli Kauklandereita Jokioisilta ja Anna Kauklander oli nuorena piikomassa Helsingissä kuten monet muut nuoret tytöt. Ensimmäinen lapsi Salli syntyi aviottomana Helsingissä ja kastettiin siellä ja Anna tuli takaisin Jokioisille vasta kun Salli oli kaksivuotias.
Ojansuun Lempi oli ollut Sallin kanssa tehtaassa yhtä aikaa ja muisti että Salli oli siisti tyttö ja esiliina oli aina hyvin silitetty vaikka tyttö asui yksin kun äiti oli sairaalassa. Anna kuoli 1921 keuhkotautiin. Kosti (13v) ei ollut äitinsä hautajaisissa kun Holmasta ei oltu Annaan yhteydessä kun tämä ei ollut isän sisarelle Martalle sukua. Kosti ei edes tiennyt äitinsä hautaa ennekuin hyvin vanhana. Hauta on Forssan hautausmaalla. Anna Ekman on haudattu 1921 portista oikealle. Kosti oli syntynyt 1907 ja oli nelivuotias (1911?) kun äiti antoi hänet hoidettavaksi Lukkalaan Tammelaan Kostin tädille Martalle.
Isoisäni Kosti kävi kansakoulun 1914-1920 Tammelassa Lukkalasta ja muisti että joutui aina aamulla ennen koulua hakemaan hevoset Similänkulmalta, jossa oli Lukkalan hevoslaidun.. Lukkalassa oli miehiä paljon, mutta nämä eivät hevosia kuljetelleet. Kosti ratsasti toisella ja veti toista perässä Similänkulmalta kirkolle. Talo on edelleen kirkolla.
Lukkalat rakensivat Holman talon vasta 20-luvulla ja sitä ennen asuttiin siis kirkolla Lukkalassa. Holmaa asuvat nykyään Virolaiset, jotka ovat Hiisilän Eskon tyttären perillisiä.
Tammelan Lukkalan talo jaettiin useiden poikien kesken kun Janne ja Martta tulivat Holmaan Lukkalan maille. Manne ja Ludmila Lukkala asuivat Tammelan Lukkalan taloa viimeksi. Ojansuun Lempin mukaan naapurin poika isoisäni Kosti vei hänet laitokselle Ríihivalkamasta T-Fordilla vuonna 1932 Seppoa synnyttämään. Kostille oli tullut auto kun Lukkalan pojat eivät oppineet kaikki oikein lukemaan ja vain Kosti kykeni suorittamaan ajokortin. Auto oli ilmeisesti Riihivalkaman ensimmäisiä ja sekin tuli takauksen vuoksi Janne Lukkalalle. Auto jäi Holmaan kun Kosti muutti Suontaahan. Kosti ajoi Riihivalkamassa siis taksia 30-luvulla T-mallin Fordilla. Hoppa oli vielä 70-luvulla Holman savikuopassa.
Kostin isä eli isoisäni isä oli sekatyömies Forssasta joka kuoli vankeudessa Suomenlinnassa.
Kaarlo Vihtori Kallenp Ekman s 19.10.1876 Forssassa ja kuoli 42 vuotiaana 15.9.1918 Helsingissä. Valtiorikosoikeuden pöytäkirjojen mukan hän oli tehnyt hätäaputöitä 1917 ja liittynyt helmikuussa 2018 punakaartiin kun sai paremman palkan. Osallistuttuaan Lempäälän taisteluihin hän oli saanut asekuorman kuljetettavakseen ja luovutettuaan sen Urjalassa punaisille jäi saksalaisten vangitsemaksi Tuuloksessa. Valtiorikosoikeuden 80 eli Tammisaaren osasto tuomitsi 29.6.2018 hänet kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Tuomio on puolta kovempi kuin muilla tuomituilla, mutta päätöksestä ei ilmene että hänet olisi ammuttu komppanian päällikkönä kuten äitini muisti. Kuolema tuli kuitenkin kovin nopeasti tuomion jälkeen. Kaarlo Vihtori Kallenpoika oli kotoisin Tammelan Forssan Talsoilan kylästä ja hänellä oli useita sisaruksia. Vasta vuonna 1938 muutettiin Suontaasta Heikkilään kun Heikkilässä asunut pahansisuinen isoäiti eli Hildan äiti (Hannulan tytär) oli heikompana. Ennen Lyyli ei sinne halunnut muuttaa. Isöäidillä oli mökki Härkätien varressa ja sen lähellä oli myös Henrikin luvalla Henrikin sisaren mökki. Molemmat olivat Tourun lapsia. Henrik Heikkilä oli siis Lyylin äidinisä Tourulta.
Isoäiti kuoli vuonna 1938 ja Kosti haki vainajan Heikkilästä suon yli Suontaan riiheen ja sieltä seuraavana päivänä kaljamoilla Reunasen Vilhon kanssa Tammelan kirkolle reellä. Hautaa ei merkitty kuten ei Henrikinkään hautaa. Vain Suontaustan haudalla oli kivi.
Äitini Pirkko syntyi Suontaan kamarissa 1936 marraskuussa ja Kosti alkoi sairastaa talvella ja oli puoli vuotta sairaalassa Helsingissä.
Kosti sairasti jotain sydänsairautta Diakonissalaitoksella Helsingissä kuukausia. Ilmeisesti angiinan jälkisairautta eikä joutunut talvisotaan. Jatkosodassa oli töpinässä mm Vienosen papan ja Kurun Väinön kanssa. Vaiva ilmeni sydämen vajaatoimintana.
Pirkko ei tuntenut isäänsä enää kun tämä tuli Helsingistä. Pojat Kalervo, Erkki, Heikki ja Pertti syntyivät vasta sodan jälkeen.
Heikkilän talo oli valmistunut jo 1936, mutta sinne ei muutettu ennen Heikkilän vanhanemännän kuolemaa kun tämä oli pahansisuinen. Talon rakentamisessa avustivat Holman mamma Martta ja miehensä Janne ja antoivat jonkin lainan rakentamiseen. Taloon muutettiin syksyllä 1938 Letkulla oli peltoa jota viljellä. Vanhin poika Kalervo sai nimen Hannulan Kalervon mukaan. Seuraavaksi syntyivät Ulla, Erkki, Heikki ja Pertti.
Lyylin äidinäiti ja isänisä olivat siis sisaruksia Hannulasta eli Lyylin vanhemmat olivat serkuksia.
Henrikin sisar oli Tourun tytär, jolla oli mökki Härkätien varressa. Juho Suontausta oli rakentanut tämän ja vaimonsa Hildan äidin asuman mökin tien varteen ja vasta enoni Heikki Kytöluoto purki ne isäntänä ollessaan.
Itse Heikkilän torppa oli lähellä maamiesseurantaloa serkkuni Heidin talon lähellä, jossa Mailis muisti olleen vielä kivijalan jäänteitä kun teki pellolla heinää 40-luvulla.
Tourun sisaruksia meni Jaakkolaan ja Niemelään. Henrikin sisaria siis. Jaakkolan Anssi ja Niemelän Pekka olivat Pirkon ja Mailiksen pikkuserkkuja.
Henrikin sisarten etunimiä Mailis ei muistanut.
Kostin isä Kalle Ekman oli sektyömies Forssasta ja kuoli vankileirillä eli lapset jäivät isättä 1918 Häneltä jäi vaimo Anna Sofia, Kosti ja tytär Salli
Kostin äiti antoi pojan kasvatettavaksi miehensä sisarelle Tammelan Lukkalaan. Kostin täti Martta Ekman oli Janne Lukkalan kanssa naimisissa. Eli Holman emäntä Martta oli Kostin täti.
Täti testamenttasi sitten äidilleni Pirkolle ja Mailikselle maata Holmasta.
Sisaren Sallin tytär meni Forssassa valokuvaaja Arvi Lehtolan kanssa naimisiin ja sai tyttären HLL Tuulan, joka on siis Kostin sisaren tyttären tytär eli pikkuserkkuni.
Mailiksen mukaan Hiisilässä oli emäntänä Suontaan tytär, Juhon sisar.
Kostin tädin Lukkalan Martan tytär Aune eli Kostin kasvinkumppani meni naimisiin Hiisilän pojan Eskon kanssa. Esko tuli isännäksi Holmaan.
Hiisilän emäntä oli Lyylin täti ja Kosti löysi Lyylin ehkä tätä kautta.-
Hannuloista muistitietona sukulaisuuksista
Hannulan ison tilan omistajista on luettelo vuodesta 1539
1800- luvun lopulla haltijana on ollut tytär 1870-1914 Maria Henrica Andersd Hannula s 3.4.1851 Taloon vävyksi on tullut Josef Äijälä joiden lapsia Heikkilän emäntä ja Suontaan isäntä Jacob Jacobss Hannula olivat.
Hannulan vanhin poika tuli siis uudeksi isännäksi Suontaahan 1853 Yösijan torppa lienee yöpymispaikka pitkillä kirkkomatkoilla ja siten tapaamispaikka. Sieltä ehti kirkkoon aamulla paremmin kuin Someron rajalta.
Nuorempi tytär meni Hannulasta Letkun Heikkilään ja seuraavaksi vanhin veli sai Hannulan tilan.
Tämä haki itselleen vaimon Riihivalkaman Kaapolasta, mutta kuoli ja jätti leskelle Hannulan sukunimen. Tilaluettelon mukaan leski oli Olga Wilhelmina Andersd Kaapola s 4.10.1860
Leski meni naimisiin loimaalaisen miehen kanssa ja kun Hannulan nuorempi poika sai isännyyden, muutti tämä veljensä lesken miehineen Hannulasta Yösijaan. Maata ei kuitenkaan Hannulasta annettu. Lesken perilliset mm Valto Hannula Jukka Hannula, Irja Kujala eivät ole siten mitään sukua muille Hannuloille tai Suontakaan.
Valton sisaren Irja Kujalan mukaan leski sai loimaalaisen kanssa tyttären, joka toi vävyn. Tämä hoiti työkseen seurakunnan maita ja Hannulan Valton maat ovat pitkälti entisiä seurakunnan maita. Irja meni naimisiin talpialaisen Kujalan Maunon kanssa ja he asuivat Riihivalkaman Kujalaa. Mauno oli sitten 2012 yhtäaikaa kirkon alla äidin kanssa...
Hannulaan jäi siten ilmeisesti isännäksi 1914 nuorempi veli Johan Edvard Josefss Hannula (Janne) s. 14.3.1878 joka nai Olga Maria Kalliohuhdan.
Janne Hannula haettiin Suontaan Hildan enona Hildan ja Juhon lasten holhoojaksi kun Hilda ja Juho kuolivat samana vuonna ja lapset jäivät alaikäisiksi. Janne oli samalla isoäitini isän Juhon setä. Vieno vanhimpana lapsista kävi aina Hannulassa pyytämässä holhoojalta lupaa saada hakata Suontaan metsiä, jotta saatiin myydä polttopuuta ja rahaa elämiseen.
Kosti oli vienyt Äidin tädin Vienon ja tätini Mailiksen talvisodan aikana Hannulaan kun holhoojalta piti saada nimi metsänmyyntiin. Suontaan parempi hevonen oli otettu sotaan ja huonompi puuskutti kovin ja koko ajan piti pysähdellä ja matkanteko oli tuskaista.
Vieno oli Mailiksen mukaan itkenyt kovin ja Kosti oli vävynä luvannut kuljettaa hakattavat halot myytäväksi Forssaan. Suontaassa oli päivämies kun tytöt eivät yksin pärjänneet ja tämän palkkaan tarvittiin rahaa ja metsänmyyntiä. Peltoahan Suontaassa ei paljoa ollut, mutta metsää nelisen kilometriä Tapolanjärveltä Ruostejärven Riihivalkaman rajaan saakka. Karjaa normaalisti, mutta torpista ei tuolloin enää ollut apua. Lehmät lypsivät huonosti ja myytävää voita syntyi vähän. Suontaan entisiä torppia ovat tätini Ullan mukaan Koskela, Mattila (nyk Suojoki), Aittala ja Mäenpää. Mailiksen mukaan Mäkilän torpassa oltiin piilossa kansalaissodan aikana kun paikalliset punaiset päälliköt naapurista Nummilasta turhaan kovistelivat taloon jääneitä kuuromykkiä Edlaa ja Jaakoa.
Piiat toivat ruokaa metsien kautta. Vieno oli syntynyt 1916 eli oli tuolloin vasta kahden. Mäkilässä on nyt Lintulan rakennusliike. Tuolloin tietä ei ollut kuin toista kautta Tapolan isoon taloon.
Janne Hannulan poika Kalervo Hannula sai likavesistä polion sodassa ja joutui pyörätuoliin. Kalervo oli taiteellinen kuten kolme lastaan
Kalervon sisko Helka kävi Helsingissä maatalouskoulua kun Mailis oli pienenä kylässä Hannulassa 40-luvulla. Helka oli pitkä komea nainen esiliinoissaan. Kosti kuljetti Mailista reessä mukana ja Hannula oli sukulaistalo, jossa poikettiin. Mailis muisti että kerran kirkolta palatessa otettiin Vikstenin taimitarhalta omenantaimia Kytöluotoon ja sitten mentiin suoraan Hannulaan..
Ojansuun torpasta nyk isosta talosta
Tammelan Lukkalan tytär tuli päivämiehen kanssa 1600-luvulla asumaan Lukkalan torppaa nykyiselle paikalle, jossa oli kymmenisen hehtaaria peltoa ja saman verran metsää. Riihivalkaman Tammelan maarekisterikylään kuuluvat osat ovat entisiä järven takaisten talojen ulkopalstoja, joista vilja ja heinä lienee viety järven yli 6 km talvella reellä..
Emäntä oli käynyt kirkolla koulua ja laittoi poikansa kirkolle Lukkalaan käymään koulua.’ Nämä muuttivat maailmalla oppineina nimensä toinen Tammiseksi ja toinen Tuomiseksi ja näiden suvut ovat käyneet katsomassa lähtökotiaan. Tytär Amanda toi somerolaisen Koivula-nimisen vävyn torppaan. Koivulan äiti oli jokioislainen Helena Grannath (Kranaatti?) Lukkalan talosta ollut seppä on takonut talossa edelleen olevan raskaan arkun raudoitukset tuohon aikaan. jatkuu toivottavasti...
|
Kertomuksia itselle muistoksi
