Böömissä 9-12.10.2015

Kävimme Panun toivomuksesta Prahassa uudelleen.

Norwegianin lennot syysloma-aikaan maksoivat n 170 euroa ja kone oli tupaten täynnä.

Havelin kentältä ajaa bussi 119 Metron A-linjalle ja ostin kolmen päivän liput kerralla.

310 korunaa eli neljä euroa päivä.

Ajoimme metrolla Mustekin asemalle keskusaukiolle ja kävelimme kaksi korttelia takaisinpäin hotellille.

Residence Leon d Óro oli Havelskalla vanhan kaupungin keskustassa kirkon kupeessa. Ikkunat olivat vanhat, mutta muuten kaikki oli tyylikästä ja toimivaa.  Oma keittiö ja tyylihuonekalut sekä hyvä aamiainen. n 90 euroa yö.

Tsekit olivat kauniita ja asiallisia, joskin turistia ei oltu aina kaupungilla ajateltu kun viitoituksissa oli puutteita.

Esim metroa ei oltu aina merkitty lainkaan tai julkisissa rakennuksissa ei yleensä lukenut mitään mistä tarkoituksen olisi tunnistanut. Seuraavalla kerralla toki muistaa.

Kävimme illalla syömässä grillillä ja ostamassa juotavaa.  Tsekkiläinen makkarasämpylä maksoi 2,6 euroa. Kävimme katsomassa vanhantorin aukiota yövalaistuksessa. Katusoittajia ja kansaa oli  lauantaina paljon.

Vaclavken aukiolla oli taas paljon kioskeja, joista sai olutta ja kuumaa viiniä, vartaassa paistettua kinkkua ym. Turisteja oli runsaasti ja päivisin Kaarlensillan ja pääaukion väliset  kadut olivat täynnä kävijöitä.

Aamiaisena oli munakasta, pekonia, leikkeitä ja runsas salaattipöytä sekä italialaisturisteille välttämätön kahdenkymmenen leivonnaisen sokerisempi pöytä.

Kävelimme Vaclavsken aukiolle, jossa sen ja Tsekkoslovakian tärkeimmät tapahtumat kerrotaan useiden oppaiden toimesta turistiryhmille.

Opiskelijan polttoitsemurha, Prahan kevät, venäläispanssarit, samettivallankumous ovat kaikki koettu tällä aukiolla johon  on mahtunut yli 300.000 ihmistä.

Shoppasimme C & A:lla ja Panu osti pari takkia, housut ja vyön yms. Hinnat olivat edullisia, mutta isoja kokoja ei ollut...

Kävelimme vanhantorin aukiolla ihmettelemässä kellotornia, maailman kuuluisinta astronomista kelloa ja Tynin kirkkoa.

Illemmalla kävelimme ihmistungosta vastaan Kaarlensillalle. Siltaa ei ihmisiltä erottanut kuin hetkittäin. Kaikki kuvasivat itseään..

Kiersimme rantakatuja Kafka-museolle, jossa kului ainakin tunti kirjailijan elämään tutustuen.

Kävimme oluella pienessä kellariravintolassa ja ajoimme lopulta metrolla takaisin vanhaan kaupunkiin.

Sunnuntaina ajoimme metrolla Moldaun ali Malostranskan asemalle ja siitä ratikalla 22 Prazky Hradille eli Prahan linnakkeelle. Aikanaan maailman suurin kuninkaanlinna.

Rakennuksia on useina kehinä vanhan linnan ympärillä.

Vituksen katedraaliin oli pitkä jono, mutta linnaan vielä mahtui. Siellä emme olleet aiemmin käyneet.

--

Linnan sali muistutti Turun linnan vastaavaa. Linnan kirkkoon ja arkistohuoneisiin pääsi, mutta muut olivat suljettu.

Vuorelta oli hyvä näkymä yli Prahan.

Katselimme haarniska- ja keskiaikaisen asenäyttelyn sekä kultaisen kujan ja palasimme väsyneinä takaisin samaa reittiä. Pari kertaa piti pysähtyä juomaan lämmintä viiniä kun linnavuorella oli kylmä.

Linnassa kului  aikaa  useita tunteja. Ajoimme ratikalla 22 keskustan ohi etelään ja palasimme B-metrolla keskustaan.

Kävimme syömässä pienessä italialaispaikassa ja hinta oli edullinen. 440 korunaa oluineen kahdelta

Maanantaina jätimme laukut säilytykseen ja kävelimme Moldaun rantaan katsomaan kansallisteatterin rakennusta. Sen viereinen rakennus oli paljon kauniimpi mutta käyttö jäi arvoitukseksi.

Kuljimme joen rantaa Kaarlensillalle ja palasimme ratikalla 18 keskustan ohi sekä vaihdoimme ratikkaan 24 jolla kävimme oluella Vazlasken aukiolla ja jatkoimme toisella yli Moldaun ja kävimme katsomassa Holesovicen näyttelypuistoa pohjoisella niemellä.

Ajoimme ratikalla taas etelään ja palasimme toisella tasavallan aukiolle. Kävimme katsomassa vanhan kaupungintalon loistokkaita ravintoloita, joissa viimeksi söimme.

Vieressä oli tuttu 200 liikkeen ostoskeskus, jossa pyörimme pari tuntia ja palasimme keskustaan.

Panu halusi syömään Hootersin ravintolaan, joka oli hotellimme vieressä ja jota mainostettiin jokaisessa kaupungin mainostelineessä. Söimme amerikkalaisen jättiburgerin ja kananpaloja sokerisessa ketsuppibarbecue-kastikkeessa ja melkein nyrjäytin niskani, mutta käynti jäi kyllä mieleen.

Lentoyhtiö ei ollut mukana Prahan kentän automaattitsekkauksessa ja jono oli pitkä..

Joimme kentällä oluet savullisessa ravintolassa ja sitten kone jo lähtikin.

Kotona olimme hieman ennen kolmea yöllä.

.