Inari 1.9.2006 

Tervaksentuoksuinen Erämaa  lappi_1-4.9.2006_091.jpg

  

 Lähdimme Panun kanssa 1.9.2006  ruskaa ihmettelemään Tsarmitunturin erämaahan.

Lensimme Ivaloon ja vuokrasimme allemme Nissanin. Kävimme TL-Grillillä syömässä isot  annokset ja ajelimme Nellimiin Nili-Aittaan, josta varasimme evästä parille päivälle erämaassa.

Kaupassa oli pari poromiestä, jotka ottivat tavan mukaan vaihtorahat oluena baarin puolella.

Ilmoitustaululla myytiin rantapaikkaa 18.000 eurolla Euroopan viimeisessä erämaassa Kessissä saunamökillä. Poromiehet kertoivat että lautarötiskö on Naamajärvellä  seitsemisen kilometriä Kessin uuden tien päätepisteestä pohjoiseen.

Kessin tiekin on normaalille tallaajalle jo melkoinen seikkailu. Kämpässä olisi sauna, Upo-kamiina, laveri neljälle ja pöytä sekä samaan hintaan vene Kessijärvellä.

 

lappi_1-4.9.2006_002.jpg
 

 Illalla hämärissä makkaranuotiollemme tuli vieraisille lappalainen, joka kertoi olevansa Nellimistä ja tulevansa huomenna läheiselle mökille muuraamaan seurueineen savupiippua.

Kertoi kierrelleensä etelässä paljon muuraushommissa mm Forssassa ja tavanneensa Tolosen raitilla ja tämän pyytäneen muuraamaan piipun, palomuurin ja takan. Tolonen oli huolehtinut että tullessaan syksyllä piti mökin olla lämmin..

Pojan makkaraan piti saada oikeat lappalaiset viillot ja muurari lainasi puukkoani, jolla olin viimeksi availlut betonisäkkejä. " Siullahan on niin tylsä puukho ettei sillä tapa ies mustalaista" totesi lappalainen.

Lapinmiehet toivat maastoautolla työmaalleen  betonimyllyn ja pitkien pullojen kiertäessä työmaalla kävi iso remakka pitkään.  Aamulla tai myöhemminkään ei työmiehiä kuitenkaan enää näkynyt. Ehkä paikka unohtui.

Aamulla pakkasimme parin päivän muonat ja ajoimme Muurmanskin tietä parikymmentä kilometriä itään ja käännyimme Nangujärven tielle.

1965 vuoden ns "taloudellisessa kartassa " tie päättyi Arttajärvelle, mutta nyt se jatkuu liki itärajaa Akanlauttapään tunturiharjan takapuolelle.

Parinkymmenen kilometrin päässä on poroerotuskaarre ja siitä viitisen kilometriä eteenpäin Arttajärven ylityskohta, josta lähti jo 50-luvulla poropolku pohjoiseen, kuten nytkin.

Yritin ensin ajaa Arttajärven länsipuolen polkua viitisen kilometriä pohjoisen suunntaan, mutta ura oli henkilöautolle liian vaativa ja palasin takaisin metsäautotielle.

lappi_1-4.9.2006_040.jpg Kävelimme sitten poropolkua parisen kilometriä koilliseen Harjujärven ja Siskeljärven väliselle kannakselle, jolta on hyvät näkymät molemmille järville.

lappi_1-4.9.2006_043.jpg

  

lappi_1-4.9.2006_050.jpg

 

 Ylhäällä tunturissa ruska oli jo punannut maat ja kellastuttanut koivut, mutta alempana vain puolet koivuista oli keltaisena.

lappi_1-4.9.2006_053.jpg

 

 Kävelimme viiden tunturipuron poikki ylös vaarojen välistä vuomaa. 

Välillä eksyimme väärille poluille ja palailimme takaisin. Matkalla tuli vastaa isoja poroparttioita kellokkaiden johtamina ja jossain vaiheessa tiirailimme karhunnäköistä otusta kauempana suolla. Kun se ei liikkunut jatkoimme matkaa. Ylempänä maasto muuttui karummaksi ja alkoivat Tsarmikuusikot. Kuusta ei varsinaisesti Inarissa enää kasva ja kuusikot ovat harvinaisia. Maasto muistutti Tuntsan seutuja erikoisine kynttiläkuusineen.

lappi_1-4.9.2006_062.jpg

 

Kun olimme lopulta eksyneet kokonaan kartalta ja maasto muuttui oudoksi aloimme palailla takaisinpäin löytämättä sopivaa polkua viereisen Suopunkimoroston harjalle.

lappi_1-4.9.2006_089.jpg

 

 Hämärissä keittelimme nuudeleita porojen aikaansaamalla tievalla erään tunturipuron varrella ja lepäilimme.

lappi_1-4.9.2006_066.jpg

 Parin kilometrin päässä ilta alkoi uhkaavasti pimetyä ja laadimme asennon erään tunturipuron varteen Siskeljärveltä hieman pohjoiseen. Panu nukahti samantien ja muutaman tunnin erämaan ääniä kuunneltuani olin myös sikiunessa.

Aamulla tervastulilla keittelimme nuudeleita ja paistoimme makkaraa.

lappi_1-4.9.2006_091.jpg

 Istuskelimme tulilla  sadeviittani alla pitkään kun tunturituuli toi välillä sateenripauksia.

Ollessamme jo lähdössä tuli luoksemme karhunmetsästäjien Karjalan karhukoira, jolla oli kaksi antennia kaulassa, valjaat ja kännykkä selässä.

Varusteet olivat turhat kun erämaassa ei kännykkä toimi. Navigaattoristanikaan ei ollut mitään hyötyä kun yhteyttä karttapalvelimeen ei saanut.

Karhumiesten autot olivat sitten lähellä oman automme parkkipaikkaa.

Syötimme koiralle loput nuudelit kattilan pohjalta. Koira seuraili meitä Siskeljärvelle saakka jossa sai hajun ja säntäsi viereisen harjun taakse.

Lähellä tietä olimme taas eksyksissä mutta lopulta tie tuli vastaan.

Ajelimme Ivaloon, jossa kävin syömässä seisovassa pöydässä porsaanpaistia ja kermaperunoita ja Panu kävi grillillä hampurilaisella. Ravintolan miestenhuoneessa vasta huomasin parin päivän tervasnuotiollaolon mustanneen tukan ja silmätkin aivan tummiksi.

Kävimme ajelemassa Saariselällä ja kahvilla Kaunispään huippuravintolassa. Saariselällä oli Areenalla juuri päättyneet Barentsin alueen messut; Ivalon tärkein vuosittainen kaupallinen tapahtuma, johon osallistuu 140 näytteilleasettajaa Venäjältä Norjasta ja Ruotsista. Katselimme kelolinnoja ja ajelimme Kaunispään etelärinteen uudella kaava-alueella.

Saariselän kaavaa oli valtuustossa juuri tihennetty ja mm Suomen Pankin viereen on tulossa kahdeksankerroksinen rakennus. Matkailusta elantonsa saavien määrä tulee nelinkertaistumaan kaavan myötä.

Nyt oli varsin hiljaista vaikka oli paras ruskasesonki. Ehkä ihmiset nukkuivat krapulaansa.

Hain Vaskoolista täydennystä ja ajelimme taas Nellimiin.  Petsamontietä oli lanattu ja auto kulki kuin kuulalaakereilla. Matkalla tuli vastaan ilmeisesti Pekkalan Sammelin iso traktori keskellä tietä.

Tie on varsin erikoinen kun välillä on kestopäällysteosia kohdissa joissa kilometrejä noustaan ja lasketaan jyrkästi ylös ja alas isoja vaaroja ja nopeus kasvaa tien leveyteen nähden vaaralliseksi.

lappi_1-4.9.2006_229.jpg

 

Illalla saunoin pitkään ja kuuntelin Inarin rantametsässä alkanutta karhukoirien rähäkkää. Ainakin kaksi koiraa haukkui kiivaasti jotain Lusmannuoran tienoilla.

Ainakaan poro, jänis tai sorsa ei voinut olla kyseessä ja muiden kuin karhun metsästysaika ei ollut vielä käsillä. Haukku jatkui viitisen minuuttia paikallaan ja siirtyi sitten länteen rantaa pitkin häipyen kuulumattomiin. Laukauksia ei kuulunut.

Lehdissä varoiteltiin myöhemmin ivalolaisia keskustan tuntumaan tulleista karhuista, joita metsästys oli mahdollisesti sanut itärajalta liikkeelle.

lappi_1-4.9.2006_265.jpg

  

Panu teki tulet ja paistelimme makkaraa puoleenyöhön saakka. Yö oli kuuma, mutta aamuun mennessä nukahdin kuitenkin.

lappi_1-4.9.2006_226.jpg

  

lappi_1-4.9.2006_208.jpg
  

Aamulla purimme leirin ja suuntasimme Ivaloon, josta ostoksien jälkeen kentälle.

Kone teki välilaskun soiden keskelle Kittilään, johon jäi muutama ihminen Leville mm Hullua Poroa ihmettelemään.

Kotona olimme illalla viiden aikoihin.