Pariisi 2014Kävimme juhlistamassa vanhenemista Pariisissa 15-18.8. Alunperin piti mennä Tsarmin erämaahan, mutta kenttä meni yllättäen remonttiin ja kun Norwegianin lennot olivat halpoja (160 €) elokuussakin niin muutimme suunnitelmaa. Pariisissa oli lämpimämpää ja sateetonta. Lomillani on kotimaassa aina satanut runsaasti ja niin on satanut nytkin. Ajoimme illalla lentoparkkiin ja pääsimme nopeasti turvatarkastuksesta. Lennolla tarjottiin juomia ja kylmää paahtopaistisalaattia. Orlyn kenttä oli jo tuttu ja ajoimme junalla Anthonyn kaupungin kautta Gare de Nordille ja kävelimme Magentaa Gare de Eastille hotellille. Libertel Hotel France on neljän tähden hotelli. Kuvissa tilava, mutta yhtä pienet huoneet kuin muuallakin. Jääkaappi, tallelokero, hyvä suihku ja kahvinkeitin olivat uusia. Hyvät sängyt. 83 euroa yö kun varasi kesäkuussa. Kävimme iltakävelyllä Rue Saint Denniksellä. Se on Sevastopolin-Stalingradin viereinen kapea katu, joka johtaa Magentalta etelään Rivolille saakka pari kilometriä. Etniset kaupat olivat osin jo kiinni, mutta prostituoituja oli tyhjän parinsadan metrin matkalla kymmenkunta odottelemassa. Denniksellä näkee koko elämän kirjon. Arabeja afrikkalaisia, intialaisia, vietnamilaisia liikkeitä ja väkeä on yölläkin kadulla runsaasti. Kävimme syömässä Rue Stalingradilla KFC:ssä ämpärillisen kanaa. Neljän tähden hotelli ilmastointeineen oli parempi nukkua kuin Karhumoroston autiotupa. Päivänsankari otti vastaan onnitteluja aamulla kännykän välityksellä. Aamulla kävimme ostamassa päiväliput ja ajoimme Tatin liikekeskittymään shoppailemaan. Istuskelin oluella pari tuntia aamuauringosta nauttien. Kävimme syömässä Sacre Courin alapuolella olevassa kanagrillissä suussasulavia uppokanoja ja ihmettelimme miksi Suomessa ei tällaista enää mistään saa? Grilli on Montemarten alapuolella Rue de O´rselin ja Rue de Steinkerquen kulmassa. Vilkkaimpia paikkoja Pariisissa. Pikkku kaduilla on satoja ihmisiä sadalla metrillä. Jatkoimme Etoillelle kun bussi ilmeisesti hajosi ja tovin kuvailtuamme Trocaderolle Eiffeliä kuvaamaan. Trocadero oli turisteja mustanaan kun oli Euroopan lomakuukausi. Kävimme Merimuseossa, jossa oli hyvin tilaa kun turistit yleensä kuvaavat vain tornia. Museossa oli vanhojen satatykkisten purjelaivojen pienoismalleja, tauluja meritaisteluista ja satamista Majakan peilijärjestelmä, ranskalaisen lentotukialuksen pienoismalli, laivojen keulakuvia mm Napoleon roomalaisen keisarin muotoisena patsaana yms. Kuvassa Pont Alexander -sillan pylväitä. Jatkoimme bussilla Latinalaiskortteliin, jossa kävimme mm Saint Germain de Pren kirkossa ja Le Bonaparte-ravintolassa oluella. 42 Rue Bonaparte 16 € Sous Total Table 510.... Kävimme ihailemassa Seineä Rakkauden sillalla- Pont de Artsilla, jossa rakastavaisten nimellä varustetut tuhannet lukot koristavat kaiteita. Kävelimme Seinen rantaa Pont Neufia katsomaan ja helteessä edelleen Saint Michelinille ja täpötäydelle Rue Huchetille. Matka tuntui pitkältä ja näkyy kartallakin olevan. Kävimme syömässä pizzat latinalaiskorttelissa Rue de Harpella Les Balcans -ravintolassa. Päivänsankari valitsi paikan.Talon viini oli hyvää ja halpaa. Lepäsimme tunnin kuuntelemalla Saint Severinin kirkon urkusooloja. Kävelimme ohi Notre Damen ihmismassan yli saaren ja kukkaistorin halki kaupungintalolle sekä Rue Sevastopolia toista kilometriä ennenkuin löysimme bussipysäkin ja ajoimme hotellille lepäämään. Illemmalla kävimme vielä kävelyllä mm Denniksellä ja syömässä kadun toisella puolella turkkilaispaikassa mm kanaa.. Sunnuntaiaamuna nukuimme pitkään kunnes kellot herättivät kansaa aamumessuun. Korkea torni kuvassa on Saint -Jacques vuodelta 1523 Kirkko viereltä tuhoutui 1700-luvulla. 39 Rue de Rivoli Ajoimme bussilla Sain Germainille ja kävelimme Musee d Órsaylle. Pääsimme lippujen kanssa jonon ohi ja aloitimme viidennestä kerroksesta. Museo on vanha asema ja näyttelytilat ison junahallin yläkerroksessa ahtaasti sivuilla. Ohessa fasaadi. Kuvata ei saa. Museo keskittyy 1800-1900alun taiteeseen kun taas Louvressa on vanhempia mm antiikin veistoksia ja keskiajan maalauksia. Yläkerroksissa impressionisteja Matissea, Edouard Manetia, Claude Monetia, Paul Cezannea, Degasia, Coubertia, Renoiria, Rodinia, Van Goghia Alempana salongin ostamia teoksia ja Louvren lahjoituksia. Samalla lipulla pääsee Tuillersin puiston päässä Concord- aukion laidassa olevaan Orangerien museoon, jossa on enemmän Van Goghia ym impressionisteja. Kävelimme Seinen yli ja ajoimme bussilla kaupungintalolle. Kävelimme taas Dennikselle ja shoppailun jälkeen kävimme syömässä kuningasrapuja vietnamilaisessa ravintolassa. Sevastopolilla oli rullaluistelutapahtuma. Tuhansia luistelijoita seurasi kolme ambulassia. Illalla kävimme syömässä vastapäisessä aasialaisessa buffetissa. Ohessa Gare de Est- asema Neljäkymmentä ruokalajia jälkiruokien lisäksi maksoi 20 euroa hengeltä. Maanantaina ajoimme bussilla Place Italylle ja sieltä metrolla Monteparnassen tornille. 210 metriä ja 56 kerrosta meni puolessa minuutissa. Rakennuksessa on 5200 ikkunaa ja näkyvyys n 40 km kirkkaalla ilmalla. Liput hissiin 10,50 Paris Visitellä. Joimme kuohuviinit näköalatasanteella maisemia katsellen. Tuli samnlainen olo kuin helteellä tunturin laella kun tuuli vilvoittaa ja näkee kymmeniä kilometrejä kuten täältä. Yllättävä ikävä tunturimaahan iski keskellä Pariisia. Norwegian lentäisi Ivaloon lokakuussa 50 eurolla, mutta pitäisi vaellella yksinään. Varasin kyllä yhden paikan. Kävimme syömässä ravintola Atlantiquessa kuten ennenkin. Vasikka oli hyvää, mutta ankka -Confit de Canard- heikkoa. 56 € alkuruokineen ja viineineen. 37 Rue De Depart. Ajoimme bussilla keskustaan Saint Honorelle ja kävelimme Palais Royalelle. Istuskelimme puistossa ja kävelimme Pont Neufin yli Michelen aukiolle. Kaikki magneettiraidat menivät epäkuntoon- metrolippu lakaksi toimimasta- RER-lippu samoin ja Visakin. Asema oli suljettu ja ajoimme metrolla seuraavalle, josta Anthonyyn. Lento oli myöhässä, mutta kenttäravintolan banaanipiirakka lohdutti. Kentällä ei ollut juurikaan tungosta vaikka Ranskassa käy vuosittain 48 miljoona turistia ja pääosa Pariisissa ja suurin osa elokuussa... Maailman vierailluin turistikaupunki. Ilman turisteja olisi ollut tyhjää kun pariisilaiset lähtevät itse elokuussa maaseudulle hellettä pakoon. Vantaalla satoi ja Salen turkkilaisen myyjän lottosekoilun takia myöhästyin kenttäbussista, mutta uusiahan tuli melko pian. Olimme kotona kahdelta yöllä. Lulua oli pelottanut koko illan yksin ollessaan niin että vartiokoira oli panikoituaan mennyt vaatekaappiin piiloon. |
Kertomuksia itselle muistoksi