Napoli 16-24.4.2015Istun luotijunassa, joka kiitää tasan 300 km/h alas vuorta kohti Napolia. Korvat menevät lukkoon vähän väliä ja viittäkymmentä metriä lähempää ohitettavia kohteita ei silmä tajua kovan vauhdin takia. Kaikki lähelläoleva vilisee ja tuntuu kuin leijuttaisiin radan yläpuolella. Kauempana siintävät lumihuippuiset vuoret kun luotijunan rata kulkee Napolin ja Rooman välistä tasankoa vuoren alarinnettä pitkin. Lähdimme Tommin kanssa torstaina iltakoneella Roomaan ja nukuin loppuosan lentomatkasta. Juna Fiumcinosta Rooman Terminin asemalle vei nopsaan ja maksoi kahdelta noin 18 euroa. Leonardo da Vinci Express tulee Terminin ensimmäiselle raiteelle ja siitä raahaudumme Principe Amadeolle Hollywood-hotellille. ( 90 euroa yö) Lennot maksoivat 112 euroa hengeltä ja Norwegian myi hyvän punaviinipullon edullisesti 18 eurolla. Chileläistä Santa Mariaa ei löydy Alkon listoilta. Karhunvatukan, luumun ja vaniljan aromeja. Rikas ja lyhyt jälkimaku. Muistaakseni Merlotrypäleestä. Kävimme yöllä vielä syömässä katuterassilla talon tomaattipastaa. Aamiaisena oli mm suklaacroissantteja pienessä yläkerran aamiaishuoneessa. Aamulla lähdimme Terminiltä luotijunalla Napoliin. Lippu halvimmillaan 43 euroa. Luotijunassa ei ollut haitarinsoittajia tai muita kerjäläisiä kuten halvemmissa. Napolin ensimmäiseksi hotelliksi Tommi oli valinnut neljän tähden UNA Hotel Napolin Garibaldin patsaan takaa keskusaukiolta. 119 euroa yöltä kun sesonki ei ollut vielä alkanut. Alla näkymä hotellin katolta. Aukiolle rakennettiin ilmeisesti suurta ostoskeskusta. Taksikuskit pommittivat ankarasti matkalaukun kanssa kulkevaa Tommia. k
Otimme iltapäivällä aurinkoa parvekkeelta Corso Umberto I ja Piazza Mancinin yläpuolelta. Kävimme syömässä Garibaldin aukion laidalla. Illalla kävelimme lähikortteleissa ja tutustuimme pääkirkkoon Duomon varrella. Joimme capuccinot ja kävimme San Giorgo Maggioren kirkossa. Paljon kapeita pikkukatuja ja pyykkiä parvekkeilla. Keskustassa oli paikallista elämää. Kerjäläisiä ja erilaisia ammatinharjoittajia. Yksi perhe pesi liikennevaloissa tuulilaseja. Pariskunnalla oli lapsi sylissä vuorotellen kun ilmeisesti muuta päivähoitoa ei ollut. o b n n m Aamiainen oli erinomainen ja aikamme katolta paikalliselämää ihmeteltyämme siirryimme Napolinlahden rantaan neljäntähden Royal Continentaliin. Via Partenope. Alakuvassa kaksi vasenta rakennusta rantakadulla. Siellä oli touhukas kardiologien kansainvälinen konferenssi ja emme saaneet huonetta heti. Kävimme kardiologien kanssa oluella rantaravintolassa ja tutustumassa nuorempaan linnoitukseen Castel de Óvoon. m m Linnan tykit oli suunnattu kaupunkiin päin eli todennäköisesti Napoleon oli vallannut ensin tämänkin linnoituksen ja uhannut kaupunkia sen omilla tykeillä.. Kävimme ostamassa iltapalaa pikkupuodista ja maistelimme paikallista etiketitöntä punaviiniä. Oli nopeakiertoinen viini. m . . Näköala parvekkeelta lahdelle ja linnakkeelle oli upea. 174 euroa kahdelta. Kun oli lauantai-ilta lähdimme italialaiselle näyttäytymiskävelylle Plecebito-aukiolle. Matkalla pysähdyimme syömään Margarita-pizzat oluella (yht 5 €) Galleria Umberto I ostoskeskuksessa. Iso lasikattoinen aukio jonka laidoilla kalliita liikkeitä. Arkkitehti on tehnyt samanlaiset Milanon Duomon aukiolle ja Rooman Corsolle. Via Toledo ja muut lähikadut olivat mustanaan paikallisia kävelijöitä ja tunnelma tiivis. Aivankuin natsismista vapautumisen muistopäivänä, joka oli juuri tulollaan. Piazza de Plescibitolla oli jonkinasteinen mielenosoitus ja punaliput heiluivat ja aukiolla oli paljon savua ja kiihkeitä megafoneja sekä santarmeja. Palazzo Realen saneerattava seinä oli täynnä väkivallan takia kuolleiden kuvia. Suuri osa kuolleista oli poliiseja. Palasimme hotellille ja ihailimme auringonlaskua Napolinlahdella. Aamulla vastapäinen Capri näkyi selvästi, mutta Vesuvius oli pilven keskellä. Aamiainen oli paikan tason mukainen ja kokkeja ja miestarjoilijoita hääri salissa yli kaksikymmentä. Kaikki oli kuitenkin valmiina ja tarjoilijat turhia. Näkymä linnoitukselle oli aamiaissalista upea. Kävimme vielä katolla, mutta uima-allas oli tyhjä. Turisteja oli Napolissa vielä vähän. Otimme pihalta taksin, joka ajoi meidät 72 eurolla Napolinlahden pohjukkaan Castelmare de Stabiaan. Sieltä on kotoisin jokin jalkapallojoukkue. Matka kesti vajaan tunnin moottoritietä ja kuskilla oli ongelmia löytää hotelli kun alue oli hänelle outo. Ajoi taksia vain vapaapäivinään. Fiat sai kuitenkin kyytiä napolilaiseen rajuun tyyliin ja torvi soi paikallisen tavan mukaan usein. Miramare Stabia via Corso Garibaldi Castelmare on neljäntähden uusi rantahotelli keskustasta 800 metriä Napolin suuntaan. Kaikki sisustus oli valkoista ja huippumodernia. 240 euroa kahdelta yöltä. Kävimme ostamassa kaupasta prosecuttoa, pecorinoa ja pomodoreja. Otimme iltapäivän aurinkoa parvekkeella kun sää muuttui aina aurinkoisemmaksi. Opiskelin italiaa oppikirjamonisteista. Aamiaisena oli kinkkua, juustoa ja tavanomaiset sokeriherkut. Lähdimme aikaisin asemalle ja ostimme liput (2,5 €) paikallisjunaan, jolla ajoimme Pompein kaivauksille. Scavi di Pompeij. Vesuvius purkautui 62 AD ja peitti nopeasti Pompein kaupungin seitsemän metrin tuhkakerroksen alle. 1700-luvulla löydettiin ensimmäiset rauniot tuhkan alta ja nyt viimeisinä vuosikymmeninä on kaivettu koko iso kaupunki tuhkan alta. Osa tuhosta aiheutui samanaikaisesta maanjäristyksestä. Tutkijat onnistuivat laskemaan tuhkan sisään kipsiä niin että lahonneet esineet ja ihmiset voitiin jäljentää sellaisina kuin nämä olivat olleet purkauksen alle kuollessaan. Kävimme helteessä oluella ja palasimme junalla Castelmareen. Illalla kävelimme katuja edestakaisin rantakaupunkiin tutustuen. Vuoren rinteellä on pieni linnake. Yöllä Napoli valoineen on kaunis näky. Iscian tai Caprin valot eivät paljoa valaise. Majakka vuorella ohjasi veneitä satamaan punaisen ja vihreän valon väliin. Aamulla nousimme paikallisjunaan joka pysähtyi kaikilla asemilla. Olimme kuitenkin tunnin päästä Napolin pääasemalla ja ostimme automaatista liput Roomaan. Roomassa majoituimme Hotel Terminaliin (90 €) ja lähdimme katselemaan nähtävyyksiä. Kävelimme Acquario Romanon raunioille ja ajoimme sieltä Metrolla Spagnalle ja espanjalaisille portaille. Yllä piazza Navona Rooman tunnetuin tori taiteilijoineen. Söimme pizzat La Capricciosassa Piazza Aguesta Imperatorella Corson sivukadulla Largo dei Lombardi 8 pääministerin palatsin lähellä. Frutti di Mare ja Quatro Stagioni maksoivat kympin kappale. Tyylikkäitä vanhoja herroja tarjoilijoina ja rutinoitu toiminta oli tehokasta ja miellyttävää. Sanoisin tasokkaaksi paikaksi. Kävelimme sieltä Corson yli Piazza Navonalle ja kuvailin matkalla alahuonetta. Kävimme juomassa lasin viiniä Navonan takana ja palailimme Pantheonin kautta Fontana di Treville ja siitä Barberinin asemalle. Yllä Pantheon - kaikkien jumalien temppeli- antiikin parhaiten säilynyt rakennus maailmassa. Alla Parlamenttitalo Corsolla. Turisteja oli runsaasti alueella. Metro oli nyt tupaten täynnä kun kaikki tulivat keskustaan näyttäytymään. Illalla kävimme syömässä Terminin vieressä italialaista kanaa ja mustekalaa oluella. 23 euroa. Aamiaisessa ei ollut moittimista ja jo ennen yhdeksää ajoimme metrolla Piramedisin asemalle ja siitä paikallisjunalla Lidoon. Joimme kahvit asemalla ja hetken katseltuamme menimme paikallisbussilla Isola Sacralle Golden Tulip Rome hotellille. Mummot neuvoivat auliisti sijaintia. Neljän tähden hotelli maksoi kenttäkuljetuksineen 110 euroa. Camera Superior Doppia con Letti Singoli con Terrazza. Kävelimme pari kilometriä pohjoiseen ja ostimme marketista iltapalaa ja pari tölkkiä viiniä. Nähtävyyksiä alueella ei ollut mutta hotelli oli muuten tasokas. Uima-altaan reunalla terassituoleilla kaksi pukumiestä pitivät toimistoa ja haastattelivat naisia ilmeisesti jonkin hotellin henkilökunnaksi. Haastattelu kesti aina tunnin verran ja vaikutti leppoisalta tavalta hoitaa bisnestä. Yöllä katsoimme elokuvaa Mussolinin viimeisistä päivistä. Partisaani ampui päähenkilön lopussa. Aamiaisella tyttö onnistui jujuttamaan Tommilta ylimääräisen maksun kahvista kun non pagonot menivät italian nopeuden takia sekaisin. Tommi hallitsee hitaamman italian hyvin. Muuten aamiainen oli hyvä ja riitti pitkälti iltaan. Kävimme katsomassa viereistä pursisatamaa ja istuskelimme uima-altaalla haastatteluja seuraten. Kahden jälkeen mustapukuinen vanha herra haki meidät kentälle ja tapoimme siellä aikaa seitsemään saakka. Fiumicinon kentän palvelut ovat toisessa kerroksessa, jota en heti muistanut. Ostin paikallislehden luettavaksi. Syötiin sämpylässä Milanon leikettä, kahvia, viinilasillinen, oluet ja lopuksi halkaistu eräänlainen lihapiiras. Kansainvälisen alueen verovapaa myymälä myi pääasiassa yhteisön ulkopuolisille ja meille harvojen myytyjen tuotteiden hinnat olivat Suomen mukaiset. Kone oli puoli yhdeltä Vantaalla ja olin kotona aamuneljältä. Ensimmäinen päivän asiakas soitti seitsemän jälkeen ja herätti. Kuuteen hotelliin meni 400 € hengeltä eli itse viikon matka junineen maksoi yhteensä noin 590 euroa. Matkahan oli toistoa 2013 matkareitille tosin ilman Sorrentossa käyntiä. Avarsi taas paljon. |
Kertomuksia itselle muistoksi