Muistelmia Koijärvestä

Lähes kaikki toimijat ovat kuolleet ...

Paikallisen muistelmia Koijärviliikkeen alkuajoilta.


Olin Yliopistolla toista vuotta lakiopintojen parissa kun kauniina kevätpäivänä ilmoitustauluille ilmestyi viestejä, joissa kerrottiin Forssan maanviljelijoiden olevan tuhoamassa vertaansa vailla olevaa lintujärveä.
Pyydettiin mukaan lähtemään suojelemaan järven lintuja ennenkuin ne kuolevat.  Teltat kaminat ja muonistus sekä bussikuljetus oli  järjestäjillä valmiina:
Mietin että säästäisin matkakuluissa kun oltiin siis menossa Forssaan.
En ollut Forssassa kuullutkaan Koijärven olevan merkittävä lintujärvi ja selvittelin missä se on.
Ilmeni että matkaa kotiin olisi ollut sieltä vielä pitkälti ja kun luvut olivat kesken jäin matkasta.
Moni turhaan vielä oppilaitoksella notkuva lähti kun luvassa oli ilmainen retki luontoon ja nuorta seuraa.
Seuraavan kerran törmäsin asiaan 30.4.1982 kun olin juuri nimitetty syyttäjän sijaiseksi ja ensimmäisenä työpäivänä olisi ollut Koijärvi-käräjät. Vakinainen syyttäjä hoiti asian kun syytettyjä oli toista sataa ja kyseessä oli ensimmäinen kansalaistottelemattomuusjuttu Suomessa.
Norjan Altassa oli samanlainen tilanne kun pato tuhosi poromiesten laidunmaita ja toisaalta muut paikalliset halusivat sähköä.  Itse mielenosoitus oli kuitenkin vasta saman vuoden syksyllä Koijärven jälkeen.
Käräjillä oli pääosin hippiliikkeestä vaikuttimia saaneita nuoria.  Mukana kapinassa oli ollut myös myöhempi Tampereen poliisipäälikkö.
Rikosylikonstaapeli Poutanen kuulusteli mm liikkeen johtohahmoa arkkitehtiopiskelija Ville Komsia, joka kertoi ettei erota varista punatulkusta, mutta että hänellä on isompia päämääriä. Komsi oli alunperin liberaali ja mukana Helsinki-liikkeessä vihreiden arvojen lisäämiseksi. Komsista tuli vihreiden kansanedustaja, joskin jäi muistoihin vain istunnossa nukkumisesta.
Lintulajien määrää painotettiin paljon lehdistössä, mutta lintujärvi jäi pian unohduksiin. On väitetty puolueen historiikissa että viljelijät tekivät laittomuutta avaamalla laskuojaa enennaikaisesti, mutta itse oikeudenkäynnissä mielestäni asianomistajana oli Helsingin vesipiiri, jonka kaivinkoneen toimintaa syytetyt estivät kettingeillä.

Paikallisena kannakselaisen pienviljelijän poikana mielestäni suurimpana syynä Vihreän liikkeen alkuun olivat Neuvostoliiton Stalinin sodat, joiden seurauksena Kannaksen väestö asutettiin suomea puhuvalle alueelle.
Asutuslain toteutuksessa evakoille annettiin kylän huonoimmat maat kuten Koijärvellä Vinnikaisille vedenvaivaamat suomaat. Karjalaiset kuivattivat suot ja luontaisesti aikaansaavina menestyivät ja herättivät paikallisissa kateutta ja vihaa.
Vinnikaiset hakivat vesipiiriltä ojitustoimituksen, jota vesipiiri alkoi toteuttaa kaivamalla kuivatusojaa.
Tuolloin lehdistössä kerrottiin vesilain olevan vanhentunut ja oikeutettu syy kapinaan. Tosiasiassa vesilaki oli uusinta lainsäädäntöä, mutta sen periaate oli että kaikki ojtuksesta hyötyvät joutuvat osallistumaan kustannuksiin halusivat tai eivät.
Maailma oli tuolloin paljon erilainen kuin nyt Stubbin aikana. Sodan takia Neuvostoliiton vaikutus elämään oli olennainen.  Naapuri tuki kommunistipuolueita ja toimintaan riitti rahoja. Kokoomus oli  pikkupuolue. Vasemmiston nuorisojärjestöt olivat vahvoja ja  Marxin Pääomaa opeteltiin pienryhmissä.  
Radio ja lehdistö julkaisi NL:n hyviä uutisia ja maailmaa luotiin uudeksi venäläisen rauhanhalun hengessä.  
Se vastaava nuoriso, joka nyt äänestää Kokoomusta oli tuolloin SKDL:n taistolaisten tai SKP:n saarislaisten tiedostavia kannattajia. Näillä oli eniten varoja 70-luvun ajan ja parhaat bileet. Ajat vaikuttavat katsomuksiin.
Venäläinen vaikutus oli suurta kaikessa.  Tuolloin perustettiin mm seutukaavaliitot, joita kokemukseni mukaan käytettiin Suomessa äärivasemmiston tarkoituksiin. Isot aluevaraukset ja pakkolunastuslain laajennukset olivat ajan hengen mukaista toimintaa.
Koko asuintila saatettiin kaavassa tussinvedolla siirtää valtion omaisuudeksi kun liittojen valtaan ei oltu havahduttu ajoissa.  Natura-ylilyönnit olivat tälle jatkumoa.
Seuraavalla vuosikymmenellä NL:n varat alkoivat huveta ja miehitysjoukkoja alettiin vetää pois mm Itä-Saksasta.
Forssasta rakennettiin näille kaupunkeja Länsi-Siperiaan.
Rahantulo taistolaisille väheni ja osa siirtyi Vihreään liikkeeseen kun aate kuivui.
70-luvun lopulla tapahtumissa oli vielä vahva taistolainen lataus vaikka Marx ei lintuja varsinaisesti käsitellyt.  Rahan väheneminen johti joukkoja muunlaisen toiminnan pariin.
Ylikonstaapeli Kiuru kertoi poliisiin käyneen ojalla ottamassa joukon henkilötiedot. Elokuvassa yk Toivo Tikkanen kysyy " Tietääkös Komsi mitä tämä tulee maksamaan?"
Joukko oli kytkeytynyt ketjuilla koneen eteen ja voimapihtejä tai rälläköitä ei ollut vielä keksitty.
Kiuru kertoi hakeneensa  maastopuvun takin ja nahkalippalakin, joiden kanssa meni paikalle kiikari kaulassa ja kuljeskeli väkijoukossa.  Joukko oli jättänyt kettingin ja lukot padolle, josta Kiuru laittoi lukot taskuunsa kun silmä vältti.
Meni sivummalle ja otti povesta radiopuhelimen ja kutsui lähellä olevat virkaveljet paikalle.
Poliisin tullessa kaikki ryntäsivät istumaan padolle, mutta kukaan ei tiennyt missä lukot olivat ja joutuivat sen takia putkaan ja kuulusteluihin.
Oikeudenkäynti oli tiukka, joskin ison väkijoukon takana ilmeisesti myös rakasteltiin ajan kuluksi. Väliajan jälkeen tuomarin pöydällä oli kukkavihko, mutta kihlakunnantuomari Ukko Kiviharju määräsi sen vietäväksi pois.
Tapahtumat olivat viimekädessä seurausta paikallisyhteisön sisäisistä riidoista, joihin linnut ja opiskelijanuoriso vedettiin mukaan ikäänkuin omasta tahdostaan. Nuoriso on ollut aina valmis murtamaan edellisen ikäpolven rakenteet kunhan jotain uutta keksitään.
Paikalliset mökkiläiset vihasivat alueelle muuttaneita karjalaisia verisesti kun nämä valtasivat paikalliset maanviljelyseurat ja muiden yhdistysten johtoasemia.
Hämäläisille tämä oli punainen vaate ja oli totuttu erilaiseen elämänmenoon.
Karjalaisten uutteruus ja menestyminen johti syvään juopaan Koijärvellä.
Kun Vinnikainen haki ojitustoimituksen joutui naapuri,  lintujen suurin suojelija,  osallistumaan kustannuksiin vaikka metsämaansa kuivaminen ei välttämättä auttanut yhtään taloudellisesti.
Viimeinen niitti oli kun työvoimatoimisto määräsi Vuoren töihin juuri Vinnikaisen porkkanapellolle.
Seuraavalla viikolla uudelle lintujärvelle alkoi virrata bussilasteittain suojelijoita....