Puukkokaupoilla 9-16.8.2013
Lähdin kaverini myyntiedustaja Karin matkaan Tampereelta Norjaan ja takaisin. Kari oli tullut Tampereelle kalustamaan Nellin asuntoa ja otti minut yhdeltä mukaansa Hervannasta. Perjantai oli sateinen ja ajoimme saderintaman lävitse Pohjanmaalla. Pihtiputaalla kävimme syömässä ja otimme Kärsämäellä Karkki-Lasselta mukaan kärryn täyteen Kajaanista pakettiautolla juuri tuotuja Kontiomäen poronpipanoita. Pipanat vietiin Äkäslompoloon ja osa Karasjoelle Norjan tuntureille. Kemissa (584 km) olimme ennen puoltayötä ja menimme nukkumaan. Aamukuudelta startattiin hakemaan puukkoja verstaalta ja vietiin osa niistä Sturelle Haaparantaan ja ostettiin saunaoluita Systembolagetista. Kari oli aamuyöllä pakannut autoon tekstiilitavaraa yms myyntimiehen tarviketta. Ajoimme raskaan kuorman kanssa Ruotsin puolta auringonpaisteessa Pelloon.
Yllä Tornionjokea Övertorneossa.
Pellosta väylän poikki Ylläkselle ja tunturin kuvetta Äkäslompoloon.
Jätimme poronpapanoita kaksi lavaa varastomiehelle ja jatkoimme maisematietä Jerisjärvelle ja siitä Olostunturin kuvetta Muonioon.
Kävimme hakemassa konjakkia tunturiin ja jatkoimme Sannan paikkaan Sonkamuotkaan.(n 400 km päivämatkaa) Sanna tarjosi kahvit ja poroleivät samalla kun Jukka osti Karilta laukkuja ym matkamuistotavaraa.
Alatalon myymälä on parhaiten varustettu näkemistäni vastaavista matkamuistopaikoista. Kaupasta löytyi mm jääkarhuntaljaa, karhuntaljaa, yms.
.
Jukka valmistaa poronsarvituotteet itse. Otimme vaihdossa kärryyn poronsarvia Kemiin puukonkahvoiksi ja ajoimme Jukan perässä Muonionjoen rantaan. Jukka oli rakentanut joelle eri paikkoihin uusia hirsimökkejä. Tässä oli mökki keittiöineen ja vuolukivitakkoineen neljällä sängyllä erillisine makuuhuoneineen.
Jääkaappi-pakastin, mikro, kahvinkeitin ja astiasto eli kaikki tarvittava.
Rannassa on lisäksi samankokoinen saunarakennus isolla saunalla ja makuuhuonella. Grillikodassa oli karaokelaitteet yms. Vesi sähköpumpulla ja iso käymälä sekä puuvarasto. Kaksi venettä käytössä ja kalaluvat Muoniojoelle.
Saunoimme ja menimme aikaisin nukkumaan kun edessä oli pitkä kauppamatka Norjan halki.
Mökit olivat hyvätasoisia ja paikka rauhallinen ison joen nivan vieressä. Vuorokausihinta oli varsin edullinen 50 €.
Yhteystiedot Jukka Alatalo; Muoniontie 1733; 99320 Kätkäsuvanto; jukka.alatalo@pp2.inet.fi; 040-7079843
Oikealla puolen tietä oleva Sannan putiikki. Vastapäätä oleva Alatalon käsityö on myös Jukan sukulainen.
Jukka lensi yöllä vesitasolla joen uoman yltä ja laskeutui myöhemmin kauemmas suvannolle.
Aamulla joimme kahvit Alatalon Heikin kanssa ja jatkoimme rajajokea Hettaan ja siitä Kivilompolon tulliin. Kari tullasi tavarat Norjan läpiajoon ja vajaan tunnin päästä ajoimme Norjaan.
Kävimme syömässä sämpylät Kautokeinossa ja jatkoimme joen sivua pohjoiseen. Tie haarautuu ja kääntyy Kautokeinoelvan yli oikealle viddan yli Karasjoelle. Satojen kilometrien matkalla on vain muutama poromiesten mökki.
Karasjoki on saamelaisten keskuspaikka. Kävimme hotellilla ja jätimme makeiset ja muutaman puukon Saamelaismuseolle. Laatikkoja oli yksi liian vähän, mutta Kari hoiti vain kuljetuksen tuttavankauppaa ja myynnin osapuolet sopikoot asian keskenään. Ilmeni myöhemmin että laatikoissa oli eri määriä sisällä.
Ajoimme Suomen tulliin Karigasniemelle ja selvitimme Norjan lävitse tuodut varsinaiset Karin omat myyntitavarat. Kävimme Muotkanruoktussa lähinnä katsomassa Niittyvuopion Hanssia. Hanssi istui paikallaan viime vuosisadan puolivälissä perustamassaan tunturimajassa ja luki Lapin Kansaa.
Kertoi tehneensä aikanaan samanlaista kauppaa koko Pohjois-Lapissa. Aluksi oli porojakin, mutta sittemmin on turisti liikkunut ja käynyt hyvin pyydykseen. Ajoimme Kaamaseen ja järjestelimme myyntikuormaa Nuorgamin Jounin kaupan vieressä. Paikka on vaihtanut omistajaa ja näytti hiljaisemmalta. Ei poikettu. Edelliskerralla meni pari tuntia kun Jouni valikoi tavaroita. Vastuslahdessa myimme vanhalle yrittäjäpariskunnalle Meimi ja Veikko Kautovuorelle tekstiilitavaraa yms. Lupasivat eläkkeellejäädessään keskittyä Inarin mökkiinsä Veskoniemessä.
Myössäjärvellä myimme Salosen Pirkolle laukkuja yms. Lapin aiheiset tarjottimet yms eivät menneet kaupaksi nyt kun ruskasesonki oli juuri tulossa ja pian ohi.
Saloset ovat pitäneet Karhunpesäkiveä viisi vuotta ostettuaan sen Hietalan Tapsalta. Inarilaisen mukaan he olivat juuri löytäneet Karhumajasta vanhan kullankaivaja Heikki Kokon matkalukun sisältöinen. Kokko meni naimisiin Hietalan äidin Mari Raumalan kanssa ja osti tämän entiseltä mieheltä Raumalalta omakseen kilolla kultaa. Mari laajensi kioskiaan Inarin rannassa Rantamariksi ja nimi muutettiin Rantakokoksi kunnes Lasse Hägglundin ostettua sen nyt Hietalalta nimi muutettiin Hotelli Inariksi. Hotellia laajenentaan taas 25 huoneen lisärakennuksella.
Jyrki myi aikanaan Myössäjärven pihassa itse pyytämäänsä savukalaa ja oli vaimonsa Pirkon kanssa paikalle luonnollinen ostaja. Ostin Jyrkiltä uuden lompakon ja sain 10 % alennuksen. Ajoimme auringonlaskussa Ukonjärven rantaa Ivaloon ja kävimme pizzeriassa kebapilla. Ostimme Vaskoolista ruokaa pariksi päiväksi ja mainoslehtisiä saunan sytytykseen. Valtion myymälä oli jo kiinni.
Nellimin savuja lähestyessä voi aistia seidan noitarummun kuminan ja Kasariselän aaltojen raskaan huokauksen (lainaus lyhyet-Inarilainen 14.7)
448 km päivämatkaa- pääasiassa heikoilla Norjan teillä. Pumppasin saunaan vedet, Kari lämmitti saunan ja laskimme verkot. Menivät alkuhuumassa väärään kohtaan. Kari veti niitä perässä lähemmäs ja lopputulos oli heikko, mutta ainakin yritettiin.
Veneen laita poikki ja verkot riekaleina, mutta onnellisina aloimme pitkällisen saunomisen. Nellimissä oli helle vaikka etelämmässä vielä satoi. Aamulla Kari heräsi aikaisin kun aurinko ei ollut juurikaan laskenut ja kävimme keräilemässä tyhjät verkot. Kari lämmitti aamusaunan ja kävin uimassa. Vesi oli varsin lämmintä ja oli ollut kuivin kesä vuosiin. Lähdekin oli rutikuiva ja Inarissa vesi yli puoli metriä normaalia alempana.
Kannoimme moottorin, airot, bensiinit ja liivit autoon ja ajoimme kannaksen yli Inarin rantaan, jossa raisiolainen työvene odotti jängällä kumollaan. Merihankaimet olivat ruostuneet, mutta vanhempi venesatamaan verkoilta palaava pariskunta lainasi jakoavainta ja saimme airot käyttökuntoon. Kone hyrähti heti käymään vuoden lepäiltyään ja ajoin Nellimvuonon väylän päähän, jossa kokeilimme vieheluvan iloja. Kaloja tuikki mutta syöntiä keskipäivällä ei ollut eikä ole.
Kävimme Lusmanuoran tulistelupaikalla keittämässä kahvit. Rajavartioston vene suuntasi kohti, mutta ukot nähtyään jatkoi matkaansa. Oli ilmeisesti tulossa Ivalosta ja menossa Nellimin ohi Paatsjoen Virtaniemeen.
Vedimme uistinta takaisin Nellimvuonolle ja kävimme ajankuluksi Oravisalmen kautta kääntymässä Satapetäjäselällä Lusmasaaren pohjoispuolélla. Siellä tuuli navakasti ja toim´me tuulen mukanamme Sieksvuonoon. Salmessa nimelliskulkusuuntaviitat olivat välillä vain viiden metrin päässä toisistaan. Ilma viileni vuonolla ja palasimme takaisin ja irroitimme moottorin nyt luiskassa ja vedimme veneen jängälle kumolleen.
Kävimme syömässä Erähotellilla, jota oli laajennettu uudella salilla ja lopputulos on mielestäni upea. Pöydät oli uusittu ja rajennettu uusi terassi ja leveät portaat suoraan portin suunnasta. Oli palkattu huippukokki Kultahipusta, joka paistoi meille leikkeleet porosta. 18 € tuntui olosuhteisiin ja makuun nähden pieneltä hinnalta. Päätimme tulla pian uudestaan. Kokki kertoi että Lappalaisen Jouko oli ostanut nyt Kiilopään tien sivuhaaralla olevan Muotkan Majan jonka keittiöpuolta lähtee käynnistelemään.
Erähotelli Nellim Oy Wilderness Hotell nellim.fiPuh. 0400 415 989 Sähköposti: sales[at]nellim.fi
Illalla saunoimme ja nukuimme aamulla tunnin pitempään. Aamulla Kari kaipasi liikuntaa ja kävimme Kaitavaaralta Sarvikappalejärven keskiosassa vanhimman tuvan kohdalla. Sinne kuljetaan polkua ja soudetaan veneellä salmen yli. Kolmisen kilometriä polkuja pitkin. Melko eristyksissä olevan mökin omistaa keskisuomalainen suku.
Kävimme kysymässä Nordeassa ottavatko ne rahaa vastaan, mutteivät ottaneet. 80 km turhaa ajoa. Kävimme syömässä ja ajoimme Raja-Jooseppiin. Kävimme katsomassa Luton ja Suomun yhtymäkohtaa vanhan Kolttakentän alapuolella. Vesi oli Luttokönkäässä alhaalla ja koski kivinen. Alkoi ukkostaa ja palasimme sateessa 4 km takaisin ja kävimme Ivalossa Kultahipussa kahvilla kun Murmanskin tiehaara on vielä lähellä maalikylää. Ajoimme sitten 40 km Erähotellille syömään hampurilaisaterian ja katselemaan Moskovan olympialaisten naisten pikajuoksua. 180 km ajoa päivän aikana. Kun housut olivat edelleen sateesta märkänä alkoi ulkona tulla vilu. Lämmitin saunan ja saunoimme puoliyöhön. Ilma oli muuten kirkas ja lämmin ja kala juroi pohjassa syvimmällä kohdilla. Aamulla kävin uimassa ja lähdimme Lemmenjoen suuntaan. Kävimme Inarihotellilla tapaamassa Englundin Lassea, joka kertoi olleensa Inarinjärven mökillään Nellimissä koko edellisviikon ja saaneensa nelisenkymmentä harria ja taimenta. Yläkönkäältä oli saatu 30 kg lohi, joka oli jäänyt punnitsematta kun puntari ei riittänyt.
Kävimme kävelleen poroerotuksen kohdalla Juntinojan vuokrakämpällä ja katsomassa Menesjohkaa.
Ajoimme takaisin Inariin ja vanhaa Pokantien uraa Taimenjärville. Kävelymatkaa tuli n kolme kilometriä järven rantaa. Järviltä olisi lähtenyt 5 km polku Kiviojan kohdalle Pokan tielle.
Taimenjärvillä on kaksi nuotiopaikkaa, mutta eväskassi jäi autolle. Matalia järviä, mutta kauniita. Ajelimme yöllä Ivaloon ja Kari kävi juomassa Kultahipussa ja lukemassa päivän lehdet. 260 km ajoa keskiviikkona. Illalla saunottiin ja kävin uimassa ja käänsin jollan talviteloille ja toin pumpun suojaan. Aamulla pakkasimme ja ajoimme Saariselälle jossa Kari teki kauppaa Siulassa. Ilma muuttui sateiseksi ja Peurasuvannossa satoi jo runsaammin. Söimme lohileivät ja Kari viritteli kaupankäyntiä. Käyrämössä söimme kiinalaispaikassa mm ribsejä ja kanaa. Moottoripyöriä tuli sateessa satoja vastaan ja niitä oli joka huoltoasemalla. Saariselällä alkoi "Jänkä Jytisee" tapahtuma. Vanhempaa porukkaa kaikki. Oli lennonjohtajien lakonuhka joka työtaistelu ja ulosmarssi oli lopettanut juuri Kemin lentoliikenteen edellispäivänä. Finnairin lennot olisivat olleet kuitenkin varsin kalliita. Riideltiin Tampereen aluelennonjohdosta kun lennonjohtajia haluttiin keskittää Tampereelta Helsinkiä rikastuttamaan. Rovaniemeltä ajoimme Kemijoen itäpuolen hiljaista tietä Kemiin (460 km) ja kävimme Lidlissä ostamassa tuoretta leipää ja mehua. Illalla saunoimme ja aamulla veimme sarvet puukkosepälle. Piti käydä Kalixissa puukkoja viemässä, mutta ne eivät olleet valmiina. Kävimme sitten Haaparannassa ajelemassa Systembolagetissa ja kahdessa koiranruokakaupassa. Päivällä kävimme syömässä Kemissä thaimaalaisessa ravintolassa. Valikoima seisovassa pöydässä oli hyvä ja lohi ja kana erinomaista. Kemissä oli kävelykadulla markkinat ja paljon ulkopaikkakuntalaisia myyjiä mm Erkin Kala Inarin Lintumaalta ym. Kemin kävelykatu oli juuri valittu vuoden kaupunkikeskustaksi. Kävimme ajelemassa kaupungilla ja Kari esitteli Kemin leveitä bulevardeja. Niitä oli mm Ajoksen asuma-alueillakin. Kävimme satamassa katsomassa jäänmurtaja Sampoa, jonka kaupunki omistaa ja käyttää matkailutarkoituksiin. Kävimme huvipursisatamassa katsomassa vanhoja tullimakasiineja, joista on tehty turistipaikkoja.
Niiden eteen rakennetaan talvella lumilinna merivedestä jäädyttämällä. Ylen radioauto viritteli juuri antennejaan jalokivigallerian eteen.
Kari vei minut Kemi-Tornion lentoasemalle ja lensin 18.40 Flyben potkurikoneella ATR 72-500 Vantaalle (75 €) , josta 21.30 bussilla (23 €) kotiin puoliyöksi. Matkaa tehtiin vauhdilla ja kilometrejä kertyi kauppamiehen mukana yli parituhatta (2480 km) |
Kertomuksia itselle muistoksi