Rooma tammikuussa 2008

ROOMASSA 26-28.1.2008

Finnair oli huomannut tammikuun hiljaiseksi ajaksi ja laittoi lennot Roomaan alennusmyyntiin. (186 €)

Hakukoneelle oli tullut mahdollisuus varata hotelli yhdessä lentojen kanssa ja käytimme tilaisuutta hyväksemme.

Neljän tähden Polo-hotelli Borghesin puiston takana (Piazza Bartolomeo Gastaldi 4) oli hiljaisen kauden tarjouksessa suhteellisen halpa ja varasin sen tasonsa takia. Heikommat hotellit olivat nimittäin samanhintaisia.

 Lähdimme aamuviideltä turhakkeella Helsinkiin, nousimme kahdeksalta ilmaan ja lensimme Riikan, Warsovan, Wienin ja Slovenian yli Adrianmerelle, jossa Välimeren rantaan saakka riitti lumipeitteisiä vuoria. .

 Tässä Slovenian rantasaaristoa Välimerelle saavuttaessa pohjoisesta.

 Hetken kuluttua näkyi Italian uloin ranta auringon noustessa Adrianmeren ylle.

 Italiassa ei ollut enää lunta kuin vuorien solissa. Alla Italian keskiosaa San Marinon ja Rooman väliltä kohdassa jossa vuoristo muuttuu rannan tasangoksi.  

 Laskeuduimme Fiumcionon eli Rooman Leonardo da Vincin kentälle kymmenen jälkeen paikallista aikaa. Kuljimme kevyesti ilman matkatavaroita. Junan etsiminen vei aikaa kun rautatieasema oli poikkeuksellisesti aseman kolmannessa kerroksessa eikä alhaalla kuten luulisi. Kentällä on kolme terminaalia ja se vaikutti jopa Frankfurtin kenttää suuremmalta. Asemalla söimme sämpylät ja joimme tiukat espressot. Junalla ajoimme Terminin suurelle pääasemalle ja ostimme liput kolmeksipäiväksi metroon 11 eurolla. Ajelimme metrolla Colosson asemalle ja nousimme ihmettelemään Colosseumia.

Ilma oli liki Suomen hellettä ja piti riisua paitasilleen kun kotona oli tottunut kylmempään ilmanalaan. Rooman tammikuun lämpötila vastaa Suomen toukokuuta. Italialaiset olivat paksuissa vaatteissa.

Colosseumilla aikanaan kaikui taisteluorjien huuto " Avec Cesar, kuolemaan menevät tervehtivät Sinua!"

Kellarissa oli vankityrmät pedoille, taisteluorjille ja mm kristityille. Rakennus on edelleen vaikuttava keisari Vespasianusten luomus ( Vuosina 9-86 jKr). Aiemmin paikalla oli ollut Neron patsas ja palatsi.

Parituhatvuotisen uskomuksen mukaan jos Colosseum kaatuu, kaatuu koko Rooma ja sen mukana muu maailma.

Aikamme katseltuamme lähdimme jatkamaan Forum Romanumin raunioille. Kaupungin vanha keskustori oli aikanaan paikka, jonka lävitse sotapäälliköt marssittivat voittamansa orjat voitonkulkueessa riumukaarien lävitse.  

Forin jälkeen on Vittoriano Emmanuel II:n muistomerkki. Iso pylväsrakennus useine patsaineen ja kunniavartio tulen luona. Emmanuel oli yhdistetyn Italian ensimmäinen hallitsija 1870. Aika pramea.

 Tuntemattoman sotilaan muistomerkki. 

 Kävelimme Via Corsoa pohjoiseen ja osuimme Fontana Di Treville, Rooman kuuluisimmalle suihkulähteelle. Merenjumala Neptunus siinä ratsastelee. Lähde on alunperin osa riemukaarta. 

Alla viereinen palatsi.

Jatkoimme Barberinin asemalle, josta metrolla Flaminian asemalle. Alla aseman vieressä olevat Borghesin puistoon johtavan portin vasemman puoleiset pylväät.

Flaminia oli paikka jossa muinoin pyhiinvaeltajat tulivat ensikertaa Rooman kaupungin sisälle. Vaihdoimme siellä Rome Norten junaan ja ajoimme seuraavalle asemalle Piaza del Euclidellä. Sieltä kävelimme takaisinpäin etelään hotellille Piaza Bartolomeo Gastaldille. Hienostohotellin vastaanottovirkailija oli tyylikäs vanha herrasmies joka auliisti lupasi täyttää kaikki pienimmätkin toivomuksemme. Onneksi voucherissa ei näkynyt halpaa vuorokausihintaa kun normaaliyöpyminen oli netin mukaan kolmisensataa yö. Bongiorno!

Hetken lepäiltyämme lähdimme syömään Piaza Navonan takaisille pikkukaduille joissa väitettiin löytyvän muutama kohtuuhintainen trattoria. Vahingossa kävelimme Spagnan asemalta ihmisvilinässä kapeita ravintolakujia Tiberille saakka ennenkuin löysimme oikeat kujat. Lauantai-iltana italialaiset kulkivat näyttäytymässä alueen kalliilla muotikaduilla parhaat päällään.

Törmäsimme yöllä myös Pantheoniin, mahtavaan kaikkien jumalien temppeliin. Kuvista tuli liian tummia, mutta rakennus on vaikuttava.

Nautimme aitoitalialaist pitsat Via deL Governo Veccuolla pienessä Da Baffetto- pizzeriassa yhteensä neljän oluen kera. Hinta 27 euroa oli kohtuullinen sillä pitsat olivat todella hyvät ja palvelu nopeaa. Itse paikka oli heikkokuntoisimpia ravitsemusliikkeitä ja näytti siltä ettei sinne monikaan eksy, mutta seuraavina päivinä paikkaan oli jo jonoja.

Illalla uni maittoi kun herätys oli ollut melko aikainen. Aamiaisella oli pekonia ja munakasta sekä salamia, juustoa ja leivoksia jälkiruokineen. Kahvi oli vahvaa ja kuuma maito toisella lämpölevyllä vieressä.

Lähdimme käymään Vatikaanissa vaikka Pietarinkirkko oli kiinni Paavin sunnuntaimessun johdosta.

Rooman kirkon aukio, Piaza San Pietro on 300 vuotta vanha arkkitehti Berberinin luomus.  Vatikaanin museoihin oli kilometrinen jono tiukkojen turvatarkastuksien takia, mutta se eteni kohtuuvauhtia. Kuukauden kolmas sunnuntai on aina ilmaispäivä ja italialaisia oli massoittain tulossa aarteita ihailemaan. Jättämällä ajokortin pantiksi sai kuudella eurolla nauhurin joka kertoi numeroa painamalla eri museoiden historian.

Kävimme Siktuksen kappelissa Michelangelon kattofreskoja katselemassa muutaman tuhannen samassa kappelissa olevan italialaisen seurana.

Sinne johtavat käytävät olivat myös maalattu täyteen seinä- ja kattomaalauksia. Käsittääkseni ne olivat ainakin osin Rafaellon töitä. Antiikin veistoksia oli satoja ja katolinen kirjasto oli maailman laajin nidemäärältään.

Vatikaanissa on seitsemän kilometriä museokäytäviä. Käytyämme välillä syömässä ja oluella jouduimme vahingossa ulosjohtavaan käytäväkompleksiin ja puolen kilometrin paluuyrityksistä huolimatta meidät ohjattiin ulos.  Tosin sulkemisaika oli jo käsillä ja ilmeisesti paluutie museoihin oli katkaistu. Enemmänkin olisi katsellut. Ajoimme Spagnan (espanjalainen) asemalle ja nousimme erehdyksessä puiston puoleisille rapuille, jotka johtivat liukuportaita pitkin puolen kilometrin matkan ylös puistoon. Osa portaista oli Otisin osa Koneen valmistamia. Kokonaisuutena metro oli hyväkuntoinen ja varsin toimiva. Roomassa asuu yli  neljä miljoonaa ihmistä, joten kyse ei ole pienestä järjestelmästä.

Palasimme Spagnan aukiolle ja tutustuimme kuuluisimpaan turistipaikkaan, ns espanjalaisiin portaisiin.

Kävimme hotellilla suihkussa ja palasimme illalla Piaza Navonen viereen syömään eräälle pikkukujalle. Pasta Carbonara oli lähes yhtä hyvää kuin omani, mutta kinkun tilalla oli läpisuolattua pekonia ja kermaa oli vähemmän.  Alla yksityiskohta Piaza Navonelta.

Olimme Barberinin metroasemalla kymmenen jälkeen ja valvojat hoputtivat viimeisen junan menevän juuri alhaalla. Flaminion asema olikin sitten jo kiinni ja saimme kävellä viimeiset kilometrit Viale Bruno Buozzia.

Seuraavana aamuna nukuimme pitkään ja kävimme aamiaisen jälkeen ajelemassa pohjoisella radalla Prima Portassa saakka. Alue oli roskaista ja ainoa nähtävyys oli RAI:n toimitalo. Ajelimme Terminin asemalle ja ostimme liput kristilliselle kiertoajelulle avobussilla.

 Kiersimme kahdesti Colosseumin ja Capitolin kukkulan sekä Circus Maximumin kilpa-ajokentän. Alla Capitolin kukkula, jonne Rooma alunperin perustettiin n 700 eKr. Vanhimmat kaivaukset ajoittavat asutuksen jo vuosiin 1300 eKr, mutta ehkä Romulus ja Remus perustivat kaupungin vasta tuolloin.

Kristityille aikanaan hyvin verisiä paikkoja kuitenkin. Täällä Capitoliumilla päätettiin mm. kristittyjen vainoista. Edessä kilpa-ajokenttä Circus Maximus.

Matka jatkui Via Emmanuellea Tiberin yli Vatikaaniin valkoisen sillan kautta. Enkelit pylväiden päissä tervehtivät ikuiseen kaupunkiin saapuvia pyhiinvaeltajia. Kyse on katolilaisen maailman keskuksesta..

Tiberin rannassa on Vatikaanin kohdalla Castel Sant Angelon linnoitus, jonne Paavi pakeni omaa käytävä pitkin kun muinaiset levottomat ajat vaativat parempaa turvaa. Viimeksi näin kävi kun Habsburgien joukot ryöstelivät Roomaa 1580-luvulla. Hadrianus rakensi sen aikanaan suvulleen mausoleumiksi 130 jKr.

 Pietarinkirkon aukion kohdalla pysähdyttiin taas kuvailemaan. 

Ohessa Tiberin idänpuoleista rantakatua. Muinoin Roomaan saavuttiin pääasiassa veneellä ja tässä olivat isot laiturit. Rantapenkkaa on korotettu  tuhansien vuosien kuluessa tulvien vuoksi.

Reitti jatkui Tiberin itärantaa Flaminioon, josta käännyttiin Borghesin puistoon.  Puisto on pari kilometriä pitkä alue puistoteitä ja siellä on Borghesin suvun palatsi. Puistossa oli aikanaan Roomassa asuneen Goethen patsas.

Puistosta ajettiin tuhatvuotisen kaupunginmuurin lävitse Porta Pincianasta Ldovisin hienostokaupunginosaan. 
  

Alla noustaan Via Barberinia Pza San Bernandolle.

Siellä ikuistin oheisen  suihkulähteen Piaza della Republicalla. Kaikki Rooman merkittävät taideteokset ja  vanhat rakennukset on eri paavien  tai tämän kardinaalien toimesta  rakennettuja. Keisarivallan kukistuttua täällä jo n 400 jKr oli Rooma kaupunkivaltiona Paavin kaupunki ja varsinainen Italia muodostui vasta 1870 luvulla.

Vasta Mussolini sopi Paavin kanssa Vatikaanin ja Italian valtioiden väliset valtiosopimukset.

Palasimme Terminin asemalle ja ostin Treni Italian automaatista liput 24 € Fiumcinon kentälle. Matkalla lämmin aurinko laski ja meren rannassa oli jo aivan hämärää.  Söimme vielä viimeisen kerran Italiassa ja puolen tunnin päästä olimme  koneessa.

Kone oli liki tyhjä. Puolenyön aikaan olimme Vantaan kentällä portillla ja puoli yhdeltä joku sai kulkukäytävän toimimaan ja pääsimme koneesta. Kotona olimme kolmelta yöllä ja neljältä sain iloitsevan koiran rauhoittumaan ja nukkumaan.

 Aamulla aikaisin töihin ja arkeen