Suolla 2010
Kävin pari kertaa hiihtämässä Kiljamosta. 23.1.2010 lähdin kovalla 17asteen pakkasella Kiljamosta. Parkkipaikka oli täpötäynnä, mutta suolla oli tilaa ja Varissaaren kohdalta alkaen ei näkynyt ketään kun väki kiertää vai Torron reunaa. Yllä näkymää meillepäin Kiljamon ja Torron väliltä. Tässä latua Lehtisaaren suuntaan. Tapasin Romun Juhan ladulla ja hiihdimme lopun matkaa yhdessä. Edessä Talpian rantaa. Suota etelään Korpisaaren suuntaan.
Tässä maisemaa itään varissaren ja Haipon väliltä Tässä Varissaari. Sitten Juha kiristi vauhtia ja ei ehtinyt kuvailemaan. Kiljamossa olimme pimeällä. 14 km
Lauantaina 6.2.2010 hiihdin yksin koko lenkin 14 km ympäri. Suksi piti hyvin, mutta luisto ei ollut paras mahdollinen. Sunnuntaina 7.2.2010 hiihdin Panun kanssa Haipon niittyyn Antilta. 9 km Paistoimme makkarat ladon nuotiopaikalla. Vieraskirja oli vaihdettu samana päivänä, mutta siinä oli jo 120 nimeä. Suurin osa hiihti ohi. Antti oli hakenut Eijan pois latukahviosta kun myytävät loppuivat. Tiistaina hämärissä hiihdin saman lenkin yksin. Näin matkalla kaksi hiihtäjää. 9 km. Join nuotiopaikalla alkoholittoman oluen ja nautin hiljaisuudesta.
Keskiviikkona 1.2.2010 kävin hiihtämässä Hakalasta Talpian järvelle.
Tässä maisema Kaakkosuolta. Keskemmällä näkyy kuutisen kilometriä luoteeseen Luodesuolle.
Tässä maisemaa Kujalan suuntaan. Tässä keskemmältä.
Maisemaa siis luoteeseen. Täällä pesii kalasääksi.
Latu kääntyy Talpianjärvelle
Kun luisto oli heikko niin palailin järveltä takaisin pikkuhiljaa.
Tässä aukossa kulki aikanaan sotilaskarttojen mukainen 1400-1600 luvun tie Talpian Kälkältä Kujalan taloon, jota pitkin Hämeen Loimon suurpitäjästä kuljettiin suon yli Someron kirkolle. Tällöin nykyistä Kiljamon kautta kulkevaa tietä ei vielä ollut. Toinen eli Härkätie kulki etelämpää.
Oli melko pimeää kun lopulta tulin takaisin. 9 km? 12.2 lauantai-iltana kävin hiihtämässä Hakalasta Lehtisaareen. Luisto ei ollut paras mahdollinen, mutta meni rutiinilla. Olin kuuden aikoihin takaisin. Pakkasta oli n 12 astetta ja hieman tuulta ettei viitsinyt lähteä isommille aukeille. Sitten oli viikko kovia tuulia, tulosneuvotteluja, rakennustöitä ja toinen viikko nuhakuumetta. 5.3 perjantai-iltana oli nuha hieman hellittänyt ja kävin hiihtämässä Kiljamosta Lehtisaareen ja takaisin toista latua. Auringonpaiste oli ihana, mutta ruuhkassa ei tullut kuvattua ja sitten aurinko laski. Hieman tökki kun Antti oli vasta ajanut ladut tuiskun jälkeen ja 47 mono ei tahtonut mahtua uraan. Flunssa vaivasi ja palasin pikkuhiljaa.'
Seuraavana aamuna 6.3 kävin Panun kanssa salilla ja uimassa aamutuimaan. Illalla lähdin suolle ja hiihdin koko lenkin kun latu oli levennyt. Tässä latu kaartaa Lehtisaaren rantaan. Edessä Talpian rantaa auringon kilossa. matkaa kertyi n 14 km. Aurinko meni pilveen ja alkoi tuulla pohjasta. Auringonlasku Torron kylän suuntaan katsottuna. Kävin paluumatkalla tekemässä muutaman veroilmoituksen ja siitä saunaan. Seuraavana sunnuntaiaamuna 7.3 kävin etsimässä Lamminpää-hiihdon latuja, mutta en löytänyt ja käytyäni Tammelassa Pyhäjärvellä näytti senkin hiihtäminen hieman yksitoikkoiselta. Ajelin siis Kallioon ja lähdin Valon talon pihasta suolle Hehkon sivua. Liikennemerkillä käännyin Ojansuun Ismon ladulle ja kiersin Hehkonokan ja kävin kääntymässä Myllysyrjällä. Latu on hieman mutkikas ja hiihto työläämpää. Aurinko kuitenkin paistoi ihanasti. Tässä latu kääntyy Riuttalla suon kainaloon. Seurasin hetken Nurmelan talvitietä, mutta lunta oli satanut liikaa. Sitä pitkin olisi päässyt Mustasaareen ja Kaljunpalon notkon ladulle, mutta raskaampana jätin väliin. Kun illalla kävi salilla ja uimassa niin liikuntaa tuli päivälle riittävästi. Ehdin vasta seuraavana perjantaina illalla käydä hiihtämässä. Lähdin Kalliosta ja kävi KIljamon suolla kääntymässä n 8 km-
Tässä meidän metsää palatessa. Aurinko laski. Launataiaamuna vein mummin ja Panun Kallioon ja hain Haipon niitystä takaisin. Illalla lähdin itse kiertämään. Sää oli aluksi kaunis mutta Kiljamoa lähestyttäessä tuli yhtäkkiä raju lumisade joka jäädytti suksenpohjat ja palasin raaputtamaan puukolla niitä puhtaaksi.
Kiersin koko lenkin 15km Hieman otti koville kun luisto heikkeni uuden lumen vuoksi.
Sunnuntaina 14.3 kävin Irjan kanssa illalla hiihtämässä Kalliosta Kiljamooon ja takaisin n 8 km. Tuuli oli täyttänyt ladut aukeilla,mutta muuten oli hyväkeli.
Seuraavan viikonlopun satoi vettä, mutta maanantaina 22.3.2010 oli hieno auringonpaiste ja 9 astetta pakkasta. Kävin aamutuimaan töissä tekemässä kiireellisimmät päätökset ja sain loppupäivän vapaaksi yhtenä pitämättömistä lomapäivistä.
Lähdin Kiljamosta matkaan. Olin viivytellyt jotta joku avaisi yöllisen lumisateen peittämät ladut. Turhaan sillä Antti oli ajanut koneella ladut jo varhain ja parkkipaikka oli täynnä autoja. Pakkanen laski ja kun suurin osa kiersi vain Torron reunaa sai lopun matkaa isolla suolla hiihtää yksin. Kavituskallion kohdalla tuli Hakalan Eija vastaan ja lähetin Antille kiitokset laduista. Antti soitti perjantaina ja kehoitti lähtemään ladulle. Kävin kääntymässä Kaljunpalon notkossa ja palatessa paistelin makkaraa Katavasaaressa. Paikalle hiihti samankyläläinen nainen, joka kertoi asuvansa vanhassa Simolan Oton mökissä. Hän oli säteilyallergian takia etsinyt kauan täysin sähkötöntä paikkaa. Torronsuolla hiihdellessä ei tarvitse sähkön kanssa olla tekemisissä. Mökki lämpiää puilla ja lukemiseen on kynttilänvalo. Vanhassa Ladassa on vähiten sähkölaitteita ja Somerolla vähäsähköinen kauppa.
Varissaaren kohdalla tuiskusi ankarasti ja meno oli umpiladulla raskasta vastatuuleen. Talpian ranta oli suojaisa ja lämmin, mutta hiihto tuntui jo jäsenissä. 20 km ja yhteensä tänä vuonna 155?
Kiljamossa vangit olivat tehneet nuotiopaikalla ison kasan halkoja. Kun istuskelin aurinkoa ottamassa valtion mukavuusrakennuksen rappusilla tuli paikalle Sepän Veikko kaverinsa kanssa. Veksi oli tullut kaukaa tänne hiihtämään. Hienoimpia lomapäiviä kuitenkin. Kiireetön kulkeminen talvisen auringonpaisteessa erämaassa on suurimpia nautintoja. |
Kertomuksia itselle muistoksi