Dublin 25- 29.4.2016
Kävimme Paulan kanssa Dublinissa kun en ole ennen käynyt ja Norwegianin lennot olivat nyt edulliset (119 €) ja lähtöajat hyvät. Paula oli oppaana kun oli ollut jo pari kertaa pidemmän aikaa Irlannissa. Lento oli 18.40 Dublinin kentällä ja ajoimme bussilla 700 (16 €) St Stephens Green -puiston viereen ja kävelimme 200 m Harcourt Streetille Harcourt-hotelliin. Neljä yötä 272 € eli hinta-laatusuhde oli hyvä. Tallelokeroa ei huoneessa ollut, mutta silitysrauta ja kahvinkeitin ja kahvia runsaasti. Sängyt olivat loppuunmaatut, mutta muuten kaikki oli tasokasta. Ilmainen Wifi toimi hyvin ja sijainti oli hyvä 400 metriä parlamenttitalolta etelään.
Ajoimme ratikalla takaisin keskustaan (1,90) eli yhden pysäkkivälin ja kävimme syömässä myöhäisen illallisen. Tiistaina kävin aamulla kävelyllä viereisellä vilkkaalla Camden Streetillä ja ostin salaattia aamiaiseksi 16 €/kg.
Kävelimme keskustaan Grafton Street- kävelykadulle ja kävimme karmeliittajärjeston kirkossa hiljentymässä ja sen jälkeen kahvilla ostoskeskuksessa.
Kävelimme Irlannin keskuspankin ja parlamenttitalon vierestä O´Connel -sillalle ja sieltä tullitalolle, jossa oli mm museo.
The Customs House on Irlannin komein rakennus, mutta museo ei erityinen.
Kävelimme Trinity Collegen kampuksen lävitse ja kävimme syömässä italialaisessa ravintolassa tortelliineja ja kanasalaatin.
Pacino´s Surfolk Street punaviinilasin Montepulciano 7 € kera 30,90 €
Kävimme pubissa oluella ja menimme Irlannin luonnontieteelliseen museoon Merrion Streetillä. Museo muistutti Forssan luonnonhistoriallista museota vitriineineen, mutta oli tietysti paljon täydellisempi. Paljon Lontoon vastaavaa parempi. Yritimme vielä kansallismuseoon ja kävimme siellä kahvilla, mutta kun vaatesäilön hoitaja ilmoitti että sulkemisaikaan on vain vartti niin jätimme käynnin myöhempään. Kertoi kuitenkin vartissakin ehtivän ja olisi pitänyt uskoa. Dublinin perustivat viikingit. 852 viikinkijohtajat Ivar Ragnarsson Viikinkien jälkeen tulivat normannit. Nämä olivat viikinkien jälkeläisiä, jotka olivat asettuneet Ranskan Normandiaan ja antaneet maakunnalle nimensä. Vilhelm Valloittajan johdolla normannit olivat alistaneet valtaansa Englannin vuoden 1066 jälkeen. Irlantiin he saapuivat 1169, Henrik II rantautui suuren laivaston kanssa Waterfordiin vuonna 1171 jonka jälkeen englantilaiset ovat eri muodoissa olleet saarella. 1800 he julistivat sen lopullisesti kansainyhteisön osaksi. Vuonna 1916 pääsiäisenä kapinalliset työläiset lukivat itsenäisyysjulistuksen pääpostin pylväikössä ja kahlitsivat itsensä niihin. Englantilaiset kukístivat kapinan verisesti tykeillä ja konekivääreillä. Vangitut ammuttiin vankilassa. Sodan jälkeisen uuden kapinan jälkeen saari sai 1923 itsehallinnon, joka muuttui itsenäisyydeksi. Pääpostin edessä on itsenäisyysjulistus ja kukkia vuoden 1916 muistoksi.
Kävelimme upean puiston lävitse. Alla Grafton Street eli kävelykatu.
Yöllä klo 20 kävimme syömässä Whitefriar Grillillä 16 Aungier-Street. Viereinen pari söi hyvin ja tilasimme samanlaiset. 2 x Rib Eye Steak - härän kylkiluun yläpäästä oli mehukas annos. 77 € yhteensä ilman lisukkeita tai juomia.
Syömisiin meni tiistaina yli satanen, mutta museot olivat ilmaisia Keskiviikkona kävin Paulan nukkuessa aamukävelyllä. Lähdimme puiston lävitse kansallismuseolle. Talo oli suuri ja moderni, mutta lähes kaikki paikat suljettuja. Taulusalissa oli irlantilaisia taitelijoita edustettuna¨sekä yksi Renoirin maalaus Matissen vaimosta, yksi hyvä van Gogh ja yksi Matissen maalaus. Kävimme kuitenkin taas kahvilla.
Keskustassa on Molly Malonen patsas, joka perustuu suosittuun 20-luvun lauluun kalakauppiaasta ilman todellista esikuvaa. Kävimme Dublinin linnoituksessa, mutta sisään olisi päässyt vasta tunnin päästä.
Kävimme sitten tutustumassa 4 eurolla Christ Church-katedraaliin, joka on peräisin 1060-luvulta. Kävimme syömässä Darkey Kelly´s pubissa Fishamble Streetin yläkulmassa mm kanansiipiä. Miellyttävä kokemus ja tunnelmallinen paikka.
Aloitimme siitä pubikierroksen joka huipentui legendaariseen Temple Bariin. Kävimme vielä parissa muussa kuuntelemassa paikalllisia soittajia ja aistimassa irlantilaista tunnelmaa. Viskilaatuja oli kymmenittäin ja olutta vielä enemmän, mutta hintataso hillitsi ihmeesti. Irlanti on rikkaampi maa ja Dublin maailmankaupunki täältä Länsi- Siperiasta katsoen. Iltapäivän Paula shoppaili ja luin lehteä kahvilassa ostoskeskus Greenillä. Torstaipäivä kului shoppaillen Penneysillä (150 €/ kaksi laukullista) Kävin oluella Oval Pubissa. Kävelimme entisestä kirkosta tehtyyn pubiin. The Church on Henrys Streetin länsipäässä.
Söin mustekalarenkaita salaatilla. Rocket on ruccola suomeksi. Siellä on vihitty mm Alexander Guinnes, mutta nyt paikassa oli viimeksi esiintynyt Fleetwood Mac. Torstai-iltana olimme yöllä syömässä Metro Cafella. Kaksi ankanrintaa riisillä ja merlot-lasillinen 42 € Perjantaina nukuin pitkään. Torstaiyönä viereisen talon valtava disco haittasi nukkumista kun sänky hyppi basson tahdissa. Ajelimme bussilla no 16 Camden Streetiä O´Connelssille (kertalippu 2 €) ja kävelimme kauppakatuja. Kävimme pubissa oluella ja ihmettelimme polttariseurueen menoa keskipäivällä.
Ostoksien jälkeen ajoimme bussilla 16 kujien kautta kentälle (2,60). Kaikki 700 alkuiset bussit ajavat suoraan, mutta ovat eri firman ja kalliimpia. Matkalla humalainen asukas kaatuili joka pysäkillä aina enemmän bussin etuosaa kohti ja piti varoa. Kone oli puoli tuntia myöhässä, mutta saavuttuaan toimittiin tehokkaasti. Portilla 102 ei ollut paljoa palveluja, mutta sitä ennen paljonkin. Vilkas ja hyvä kenttä ellei ole liikaa ihmisiä kuten nyt perjantaina. Skotlannin lumihuippuiset vuoret näyttivät aluksi Alpeilta. Turku näytti hienolta keskiyöllä ja kaikki kadut erotti. Vantaalla olimme yhden jälkeen ja kotona puoli kolmelta. Lulu oli odottanut kärsivällisesti. |
Kertomuksia itselle muistoksi
