Amsterdam 6-10.1.2016

Kävimme ihmettelemässä Hollantia kun ei ole ennen vierailtu.

Hollannin asukasluku on yli 16,5 miljoonaa. 

Amsterdam on pääkaupungiksi melko pieni, mutta kuitenkin vähän Helsinkiä isompi asukasluvultaan. Keskusta on tiiviisti rakennettu ja edustava vanhoine tiilirakennuksineen

Finnairin lennot ovat arvokkaita 441 € kahdelta, mutta iltalentoajat ovat kiireettömät.

Singel-hotelli Singelkanavan Singel-kadulla maksoi 448 euroa, joka oli sijaintiin ja hintatasoon nähden edullinen.

Schipholin kenttä Amsterdamin eteläosassa on iso ja uudenaikainen. Kentällä on tilava rautatieasema ja kahden hengen liput keskusasemalle maksoivat vajaa 10 euroa automaatilla. Kiitoradan molemmilla puolilla on tiheään asuintaloja. Äänetön juna ajoi vartin kaupungin ympäri merenrannassa olevalle keskusasemalle.

Amsterdam Central.

Hotellille oli Spuistraatia kävelymatkaa pari korttelia ja emme tarvinneet julkisia kulkuvälineitä lainkaan kun olimme ydinkeskustassa.

Hollantilainen aamiainen oli hyvä. Paljon leipiä ja juustoja ja leikkeleitä sekä sitruunarahkaa papaijalla yms. 

Lähdimme torstaiaamulla keskustaan ja kuvailimme Dam-aukiota ja kuninkaanlinnaa.

Linna oli alunperin raatihuone, mutta Napoleonin veli muutti sen kuninkaanlinnaksi.

Dam-aukion kohdalla on ollut ensimmäinen Amstelin pato.

Kuvassa uusi kirkko kuninkaanlinnan vieressä.

Hollannissa olennainen rahan tekemisen kulttuuri tarkoittaa mm sitä että osa kirkoista on varattu kauppaliikkeille eli kirkon sivuseinä voi olla täynnä jalokiviliikkeitä tms.

Kävimme juomassa cornerpubissa metaxat ja löysimme sen voimalla  sisään Amsterdam-museoon.

Museo esitteli itsetyytyväisen Amsterdamin kasvua Amstel-joen suiston kylästä 1600-luvun maailmankaupan keskukseksi. Suiston hiekkasärkkiä korottamalla ja jokea patoamalla on saatu kanavaverkosto, jolla hedelmäinen viljelymaa on kasvanut kylästä ajan merkittävimmäksi satamakaupungiksi. Asutus on tullut alunperin viljelymaan takia ja satama on suojaisa viereisen niemen suojatessa pohjanmeren isoilta aalloilta.

Hollantilaiset aloittivat ensimmäisinä kaupallisen purjehduksen, perustivat ensimmäiset valtamerien takaiset siirtomaat mm Ceylonin, Kapkaupungin ja perustivat mm Uuden Amsterdamin, nykyisen New Yorkin.

Hollannin menestys johtui osin siitä että valtamerikaupalla rikastuneet eivät sijoittaneetkaan 1600-luvulla kaikkia rahojaan ulkomaisiin kohteisiin vaan ostivat maatalousmaata ja runsailla varoillaan saivat Hollannin maatalouden tuottavuuden poikkeukselliseen nousuun ja tätä kautta kotimaalle lisävaurautta.

'

Maa tuli maataloudenkin puolesta omavaraiseksi ja rikastui nopeasti.  Korostettiin vapauden tuoneen rikkautta ja suvaitsevaisuuden estäneen kauppaa muualla haittaavia ilmiöitä.  Kalvinilainen elämänoppi toi mukanaan hiljaisen yrittelijäisyyden, kielsi nautinnot ja rikkauksilla pröystäilyn. Uskonpuhdistus toi 1550 jälkeen Hollannin alueelle reformoidun valtiouskonnon ja teki tilaa kaupan vapauttamiselle. Se johti Hollannin kultakauteen 1600-luvulla kun 80-vuotta kestänyt sota Espanjaa vastaan päättyi 1648.

Hollanti oli Kaarle Suuren valtakunnan jaossa päätynyt avioliiton kautta Habsburgeille ja perinnön kautta tullut Espanjan kuninkaan omaisuudeksi. Vapautuminen Espanjan vallasta 1648 Westfalenin rauhassa  johti vapausaatteen voittokulkuun ja Hollanti oli  demokraattinen tasavalta aina Napoleoniiin 1795 saakka.

Museon korttelissa oli pannukakkutaivas-niminen pubi, jossa söimme sienipitzan tapaan valmistetun pannukakun. Melko ohut pohja  pannukakkutaikinaa.

Amstel-olut oli hyvää. Mikään viinimaa Hollanti ei ole. Viiniä on menyyssa yleensä vain yksi punaista ja yksi valkoista ja suluissa voi olla että se on peräisin  Ranskasta...

Alkoi sataa kaatamalla ja shoppailimme lopun päivää Kalverstraatilla. Myymälät olivat isoja ja siistejä ja maan varakkuuden aisti vaikka seisoi kadulla vesisateessa odottelemassa.

Jätimme illallisen väliin ja menimme aikaisin nukkumaan.  Hintataso on liikkeissä hieman suomalaista korkeampi kun Hollanti on rikkaampi maa.

Bruttokansantuote on suomalaiseen verrattuna olennaisesti korkeampi henkeä kohdenkin laskettuna ja kansana se on kolme kertaa Suomen kokoinen.

Alennusmyynnit olivat meneillään ja se auttoi vaateostoksissa.  Keskusta on täynnään pieniä liikkeitä, jotka myivät kaikkea mahdollista, taidetta, koruja, jalokiviä, kosmetiikkaa..

Perjantaina lähdimme aikaisin kävellen museokortteliin, jonne oli parisen kilometriä.

Rijksmuseum on vaikuttava linnoitus, mutta liput kohtuullisia.  Piilukkoaseita esittelevä osasto oli parhaita näkemiäni. Erityiskohteena olivat Waterloon taistelussa olleet piilukkoaseet ja esineet.

https://www.rijksmuseum.nl/   Museumstraatilla.

Kristallia, hopeaa ja kultaa oli runsaasti esillä ja 1600-luvun maalaustaiteen osasto suureellinen.

Rembrandin maalauksia, joista kuuluisin on "Yövartio". https://www.rijksmuseum.nl/en/collection/SK-C-5

Kävimme välillä oluella museon ravintolassa.  Vanhat mummot söivät leikkele-juustolautasia asiantuntemuksella.

Palasimme auringonpaisteessa toista kanavakehää ja kävimme syömässä pizzat Damrakin eteläpäässä. Kävelimme Damrakin toiseen päähän ja tutustuimme punaisten lyhtyjen alueeksi kutsuttuun vilkkaaseen ravintola-alueeseen. Turisteja oli tuhansittain ja välillä näyteikkunassa oli myös vähäpukeinen neito viittomassa sisään. Pääosin alue oli ravintoloita ja kauppoja täynnä ja kapakat turistien ja hollantilaisten suosiossa.

Palailimme keskustan lävitse ja kävin ostamassa pikku pullon paikallista Geneveeriä. Gini on keksitty Hollannissa, mutta ei vastannut maultaan tunnetuimpia tuotteita. Viinit olivat kalliita ja kuohuviinit erityisen hintavia. Tulppaanit sen sijaan maksoivat 22 senttiä kappale eli sata tulppaania olisi saanut kahdellakympillä mukaan matkaan.

Jätimme illallisen väliin ja menimme aikaisin nukkumaan.

Lauantaina kävelimme Van Gogh-museolle, joka on valtakunnanmuseon takana. Lippujen (17 €) jonotus vei aikaa ja jonoja oli erilaisia. 75 euron kolmen vuorokauden museopassilla olisi päässyt kaikkiin museoihin ilmaiseksi sekä ajanut julkisissa kulkuvälineissä rajattomasti.  Jos hotelli olisi ollut kauempana keskustasta olisi tämä jo kannattanut hankkia.

Museossa oli ahdas itsepalveluravintola ja söimme lohipastaa sämpylän kera. 

Museo esitteli taiteilijan elämän vaiheita ja ensimmäisiä melko tavanomaisia töitä. Omakuvia, muotokuvia yms.

Parhaat taulut museossa olivat muiden maalaamia, mutta muutamia taiteilijan viimeisiä erikoisempia töitä oli esillä kuten viljapelto ja variksia. Taiteilija sairastui 1889 ja hakeutui mielisairaalaan, joskin jatkoi maalausta täysillä. Päästyään sairaalasta hän muutti Anversiin maaseudulle, mutta ei tervehtynyt ja ampui pellolla itseään rintaan. Palasi illalla ja kuoli  kahden päivän kuluttua.

Sunnuntaina kävimme tutustumassa uudehkoon kirkkomuseoon.

Museum Ons' Lieve Heer op Solder (Herra yhdistää)

http://www.opsolder.nl

Uskonpuhdistus aiheutti muiden kuin reformoitujen kirkkojen purkamisen, mutta katoliset halusivat omia salakirkkojaan, joita lopulta oli nelisenkymmentä.

Tämän omistaja oli muualta muuttanut katolinen kangaskauppias, joka rikastuttuaan osti kolme kanavataloa ja rakennutti niiden ullakkokerrokset yhdistämällä katolisen salakirkon. Suvaitsevaisuuden ilmentymä oli että näihin ei puututtu vaikka ne tiedettiin.

Muualta tullut pappi toimi kirkossa neljäkymmentä vuotta kaupungin katolisen kirkon sielunpaimenena.

Museo esitteli 1600-luvun kanavatalon huoneita, arkihuoneita, vierassalia, keittiöitä ja itse kirkkoa.

Museo oli uusi ja alakerta upean valoisaa ja kiiltävän valkoista. En ole ikinä nähnyt mitään yhtä puhdasta.

Kävimme neljältä syömässä punaisten lyhtyjen kujilla ja haimme kassit hotellilta. Pääasema oli vieressä ja ajoimme junalla Schipholin  isolle kentälle. 4,20 hengeltä.

Kilometrin kävely kentän juna-asemalta oikealle portille vei vartin, mutta ehdin vielä syödä lohisämpylän kun aikaa oli yli tunti lähtöön. Verovapaa myymälä oli arvokas ja ostin vain purkin suklaata.

Kone nousi myöhässä kuten yleensä, mutta Amsterdamin valomeri oli vaikuttava kun noustiin sen ylitse Pohjanmerelle.

Kone oli täynnä turisteja ja osa jatkoi ilmeisesti Vantaalta Singaporen tai Hong Kongin yölennoille. Suomalaisia oli vähemmistö. Lento kesti vain kaksi tuntia myötätuulessa ja auto käynnistyi pakkasesta huolimatta hyvin. Suomen 30 asteen pakkasiin oli lähes 38 asteen lämpötilaero ja sehän johtaa flunssaan.