Hampuri 2005

Hampurissa 24-27.7.2005 

   24.7.2005 lähdimme Tommin ja Anttien kanssa hakemaan nuoremmalle Antille kunnollista autoa saksanmaalta.

Lensimme yhdessä Blue1:lla Hampuriin illalla ja vuokrasimme MB 150 C:n Europecarilta.

Ajelimme lentokentältä pohjoiseen hotellia etsien. Longhornee Chauseellä jo toinen hotelli kelpasi ja vuokrasimme 4 hengen huoneiston keittiöllä ja kylpyhuoneella. Illalla pojat aloittivat heti hillittömän autoliikkeiden sijainnin selvittelyn ja reittisuunnitelman laadinnan tehokkaimman menettelyn varmistamiseksi. Käyntikohteet koodattiin liimalapuin isoon Hampurin karttaan. Illalla kävimme oluella alakerran ravintolassa ja myöhemmin syömässä viereisessä kreikkalaisgrillissä. 

Ystävällinen isäntä värkkäsi autoneuvojen ohessa ripeästi Sovlakit ja Kebabit ja myi yömyssyksi pari pulloa kuohuviiniä mm Rotkäpscheniä. (= Punahilkka suom. huomautus)

( Itä-saksalainen kuohuviini, jolla kansa juhlisti nelikymmenvuotisen sosialisminsa aikana juhliaan- muita merkkejä kun ei ollut.)

Aamuseitsemältä herättiin aamiaiselle. Aamiaishuoneessa tarjottiin kahvia, leikkeleitä ja marmeladia saksalaisen tavan mukaan.

Maksettuamme (65 €/hlö) ajelimme ensimmäiseen liikkeeseen, joka oli jopa saman kadun varrella. Sopivaa BMW:tä ei löytynyt, mutta Nissan 300 ZX vm-91 olisi irronnut n 17.000 eurolla. Liikkeessä oli myös edustava Lexus 400, uudehko Camaro, Jaguar Sovereign ym erikoisautoja normaalien mersujen ja volkkareiden lisäksi. Sekä Jaggea havittelevia suomalaisia.

 Kävimme samalla kadulla muutamassa muussakin liikkeessä ja palasimme kreikkalaispaikkaan syömään. Kadunvarret olivat täynnä pysäköityjä autoja ja parkkipaikka tiukassa. Vilkas liikenne vaati ajotaitoa, jota Antilla  on.

Päivä kului useissa liikkeissä, mutta sopivaa bemaria ei löytynyt. Tutustuimme useisiin etelämaalaisiin liikkeenharjoittajiin ja katsoimme varmasti satakunta autoa.

 Ilmeni että useita liikkeitä Hampurissa omistava Yussuf ei ole turkkilainen vaan afgaani. Eräs M3 mallisarjan smaragdinvihreä bemari miellytti selvästi nuorempaa Anttia jymisivine pakoputkineen ja ylileveine vanteineen. Auton moottori ei kuitenkaan ollut ilmeisesti täysin ehjä ja konehuone kieli ongelmista. -94 vuosimallin pyynti oli 6.500 €.

Erästä sinistä yksilöä koeajettiin ja tutkittiin pitkään. Vakiomalli ei kuitenkaan erityisesti säväyttänyt.

Illalla etsimme vielä turkkilaisen liikkeen jossa oli sopiva auto, mutta liike kiinni. Sama ongelma aamulla. Ehkä jokin uskonnollinen juhlapäivä tai Ramadan oli syynä.

Illalla ajelimme Reperbahnille ja kun sen päässä oli halpa hotelli, majoittauduimme sinne. Hotelli oli siisti ja Buffet-aamiainen sisältyi hintaan.  Illalla kävimme tutustumassa kadun elämään ja joimme oluet Blue Night- paikan vieressä. Reperbahnilla on mm yksi ensimmäisiä ulkomailla sijaitsevia Hesburgereita. Kaksi juustopurilaista kolmella eurolla.

 Muu kadulla vaikutti hintavammalta joten enemmät ostokset jäivät.

 Sisäänheittäjiä oli runsaasti, mutta muuten katu oli hyvin siisti. 

Keskiviikkoaamuna odottelimme turkkilaista pitkään ja soittelimme firman numeroon turhaan. Siirryimme seuraavaan osoitteeseen, joka oli kuitenkin väärä ja aikaa meni roska-auton takana jonottaessa kapealla kadulla. 

Poliisi neuvoi kuitenkin oikeaan kaupunkiin kymmenkunta kilometriä moottoritietä etelään Hampurista. Liikkeessä ei ollut aluksi ketään, mutta johtaja saapui soitettuamme.  Ilmeni että auto oli fiksarilla ja ajoimme saksalaisen johtajan perässä läpi maalaismaiseman erään maitotilan pihaan.

'Ulkovarastossa oli tallissa fiksaamo, jossa seisoi -96 vuosimallin M3 mallisarjan bemari 3.0l koneella. Siisti punasävyinen helmiäishohteinen tykki 285 hevosvoiman koneella. 

Nuorempi Antti oli heti myyty, vaikka hinta oli korkea. Kojeajon jälkeen tarjosimme tasarahaa, jolle myyjä  nauroi makeasti, mutta minuutin jälkeen kysyi viemmekö auton sillä heti. Auto oli seissyt jo vuoden kun saksalaisella nuorisolla ei ole varaa sen korkeaan vakuutukseen. Vanhemmalle väelle auto on liian ärhäkkä kulkemaan.

Antin mukaan hinta oli muutamia tuhansia alle saksalaisen pyyntitason M3 mallille. Tosin veroa voi tulla täällä paljon kun vastaavaa mallia ei ollut tuotu verotustietojen mukaan näin uusia Suomeen.

Teimme kaupat ja Tommi maksoi suuren summan. Antti sai sovittua että apumies ajaa auton kanssamme Lyypekkiin. 

Tämä kävi välillä autolla Hampurissa äitinsä luona.Tapasimme Alexin ja auton moottoritien Rastställellä puolivälissä Hampurin ja Lyypekin väliä ja tämä ajoi perässämme Lillbackan terminaaliin. 

Moottoritiellä auton voimavarat ilmenivät kun ajoimme uudella mersulla sen mitä mersu kulki ja vielä bemari päräytti takaa pienempää heittämällä ohitse.

Antti oli tekstannut huolitsijalle auton tiedot ja kävi konttorilla sopimassa lastauksen. Sataman portille konttoriin jätettiin kaikki auton paperit ja auto ajettiin sähköportista laivan viereen. Veimme Alexin Lyypekin päärautatieasemalle ja jatkoimme itse Travemundeen yöksi. Siellä oli juuri juhlaviikko ja kansaa rantakadulla tuhottomasti. Hotellin saaminen vaikutti toivottomalta.

Antti jätti meidät kuitenkin oluelle rantakadulle ja kävi selvittämässä hotellitilanteen.

 Valitsimme Hotelli Seegartenin rantakadun vierestä ja majoittauduimme vanhaan tyylikkääseen lomahotelliin.

Sänky oli tähänastisista paras, joskin Antti joutui nukkumaan nahkasohvilla.

Illalla kävimme tutustumassa karnevaaleihin.

 Kilometrinen ranta oli täynnä väkeä ja myyntikojuja.

 Carrymakkaraa, pihvejä, friteerattua kalaa, Pernodia, Brötseleitä, leivonnaisia kymmeniä lajeja,valtavia leipiä, kanaa, olutta, viiniä, huvipursia, nelimastoparkki juhlaliputuksessa, 

rock-konsertti, Jazz-teltta, "Vilkkumaa tyylisiä esiintyjiä omalla areenallaan kaikki samanaikaisesti, maailmanpyörä, oluttupia ym.

 Isolla kansalla on isommat voimavarat kesäfestareissakin.

 Yllä huvipursia.

Aamiainen oli normaali saksalainen, joskin Madame veloitti ylimääräistä tilaamastamme jo kuudennesta kahvipannullisesta. 

Ajoimme puolessa tunnissa 70 km takaisin Hampuriin ja hieman ohikin ja menime turkkilaiseen liikkeeseen ostamaan Antille A6 Audia.  Kaupankäynti rekisterimuodollisuuksineen kesti koko aamu- ja osan iltapäivää ja kahden aikoihin palautimme mersun vuokraamon johonkin palautuspisteeseen Hampurissa. Myyjän veli käytti meitä mm. paikallisella korjaamolla.

Kävimme syömässä teollisuusalueen ravintolassa Leberkäseä paistinperunoilla ja Spiegeleilla. Lasku 38 euroa neljältä oluineen. Antti maksoi auton oston kunniaksi.

Ajoimme taas Elbe-joen alitse tunnelia keskustaan.

Kävimme tutustumassa keskustan Karlstadin tavarataloon ja kävelykatuun. Valikoima oli valtava ja laatu korkeaa.

Antti ajoi meidät lentoasemalle ja lähti itse Travemundeen, josta lautalla Ruotsin Trelleborgin kautta ajamalla takaisin.

Lufthansa tarjosi lentoasemalla automaateistaan ilmaista kahvia ja teetä. Paluu Suomeen sujui normaalisti ja nuorempi Antti toi minut perille asti. Uni jäi todennäköisesti vähiin kun olimme Tammelassa keskiyöllä ja laiva toi bemarin jo aamuseitsemältä Turun satamaan.

Opettava matka